Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Himoisten koivukujan kaato herättää vastustusta

Vehmaan Himoisten kyläyhdistys on yhdessä kunnan kanssa suunnitellut uimarannalle johtavan Laituritien varrella olevan koivukujanteen tuntuvaa harventamista. Asukkaiden keskuudessa suunnitelma on herättänyt vastustusta. – Koivut on istutettu joskus 1930-luvulla, jolloin Himoisten sittemmin palanut koulu vielä toimi alueella ennen sen siirtymistä Puotilaan. Koulun oppilaat koivut aikoinaan istutti, ja olisi sääli, jos ne nyt kerralla kaadettaisiin. Paljon iäkkäämpiäkin koivukujanteita löytyy lähialueilta, sanoo nimettömänä pysyttelevä alueen asukas. Vehmaan kunnan teknisen johtajan viransijaisuutta hoitava Antti Heinonen kertoo matonpesupaikan välittömässä läheisyydessä kasvavien koivujen sijaitsevan kunnan omistamalla maa-alueella. Muutamia Laituritien varren koivuja on Saariston Leivän tontilla. – Laituritien koivuista muutama on huonossa kunnossa, ja osa niistä on kosketuksissa sähkölinjaan. Jos koivut kaatuvat itsekseen, niin matonpesupaikan rakenteet todennäköisesti vaurioituvat. Jos kaikki koivut kaadetaan, niin autiota ja paljasta tulee. Suunnitelmissa on kaataa muutama huonokuntoinen koivu ja istuttaa uusia tilalle. Kymmenen vuoden kuluttua ne näyttävät jo puilta, sanoo Heinonen. Päätös koivujen kaatamisesta tehdään syksymmällä, kun maa on jäässä. Mitään viranhaltijapäätöstä puiden kaatamisesta ei tehdä, vaan tilannetta tarkastellaan Heinosen mukaan puukohtaisesti yhdessä kyläyhdistyksen edustajien kanssa. Koivuja on jo kaadettu beachvolley-kentän ja Y-tien väliseltä alueelta. – Se on maaperästä kiinni, mikä on koivun elinikä. Jos esimerkiksi traktori kolhaisee runkoa, niin vaurioituminen voi edetä nopeastikin, arvioi vs. tekninen johtaja Antti Heinonen. Samoilla linjoilla on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Turun hautausmaan työnjohtaja, lokalahtelainen Anne Salo, joka suosittelee alan ammattilaisen eli arboristin tutkimusta puiden todellisen kunnon selvittämiseksi. Hänelle vanhan puuston kaatamisesta syntyvä häly ja vastustus on tuttu ilmiö. – Koivunikä on kasvupaikasta ja juurakon säilymisestä kiinni. Pintajuurien vaurioituminen on ongelmallisempaa kuin runkovauriot. Jos kolhuja tulee, niin hajottajasienet pääsevät töihin. Koivu voi kasvaa 100-vuotiaaksi ja jopa ylikin, mutta sanoisin keski-iän olevan 70–80 vuotta, arvioi Anne Salo. Joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla Postitien varren koivut kaadettiin Vehmaan Viiaisten kartanon edustalla silloisen tiemestarin määräyksestä. Kaatotapahtuman aikaan peltoalueiden kalantilainen vuokraaja oli ulkomaanmatkalla. Hämmästys oli suuri, kun hän palasi matkaltaan ja löysi kaadetut koivunrungot makaamasta vuokramaillaan. Kyseinen maataloustuottaja otti yhteyttä kaatomääräyksen antaneeseen tiemestariin, joka perusteli toimenpidettä liikenneturvallisuudella: jos huonokuntoinen koivu kaatuu juuri kohdalle sattuvan henkilöauton päälle, jossa on kuljettajan lisäksi neljä matkustajaa, niin seuraukset ovat kohtalokkaat. Viljelijä kertoi hetken pohtineensa tiemestarin lausumaa ja myönsi sitten sen olevan osin perusteltu. – Näin voi tietenkin tapahtua, mutta ei siinä autossa näillä kulmilla kyllä viittä henkilöä ole, kommentoi maataloustuottaja.