Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Rollaattorit rullaa Merimaskussa

Kesäkuussa Merimaskun teatterissa voi nauttia komediasta Rollaattorikapina. Yleisöä hemmotellaan hauskan ohjelmanumeron lisäksi katsomolla, jonka uusittuihin penkkeihin on rakennettu selkänojat. Huhtikuisena torstai-iltana näytelmäharjoitukset ovat kovassa vauhdissa. Ennen kuin säät sallivat harjoittelun ulkona teatterilla, on harjoituksia vedetty paikallisen nuoritalon, tiloissa. – Tämä Tamara Lundin versio on liian pitkä. Tai jos me aloitetaan se tästä toisesta kappaleesta, näytelmän ohjaaja Venla Kuitunen puntaroi. Kappaleen tahdissa tanssahteleva kesäteatterin ensikertalainen Liisa Ruuska on helpottunut. Tanssia on vaikea jatkaa, ellei musiikki nopeudu riittävästi. Ruuska esittää venäläistä hoitajaa. Tämän vuoksi hän lausuu repliikkinsä hjyvällä venäläistyylisellä korostuksella. Rollaattorikapina on komedia, jossa otetaan kantaa vanhusten elämään vanhainkodissa. Tarinassa nuoripari, Pertti ja Minna, nauttivat vihdoinkin kahdenkeskisestä lomastaan mökillä. Minnan Vieno-äiti on saatu hoitoon Lepolehdon vanhainkotiin, jossa tämä asuu ikäistensä seurassa ja nauttii täysihoidosta. Lepolehdon asukkaisiin hiipii kuitenkin tyytymättömyys, sillä asiat eivät ole tolallaan. Palvelu tuntuu enemmänkin kohtelulta, ja asukkaissa alkaa kyteä kapinahenki. Vienon villitsemänä väki ryhtyy tuumasta toimeen. – Minulla on eniten haastetta roolissa, sillä Vieno on äkäinen vanha mamma, joka haukkuu kaikkia. Itse en ole lainkaan sellainen. Tai no, ehkä joskus vähän äkäinen, Vienon rooliin istutettu Pirjo Oksa kertoo. Näytelmän roolitus oli ohjaajan mukaan aika helppoa. Esityksessä on 12 näyttelijää, mukana sekä uusia kasvoja että vanhoja konkareita. – Roolien jako onnistui harjoituksissa jo ensimmäisellä lukukerralla, Kuitunen muistelee. Merimaskun teatterin puheenjohtajan Margit Lehtisen mukaan näytelmä valikoitui esitettäväksi jo viime syksynä. Ongelmaksi muodostui se, ettei tekijöitä ollut tarpeeksi. Käsikirjoittaja Tanja Puustinen-Kiljunen lupasi jopa muokata tekstiä niin, että se sopisi esitettäväksi pienemmälläkin porukalla. – Joulukuussa meillä oli vain neljä näyttelijää lupautunut mukaan, Lehtinen kertoo. Tammikuussa teatterilaiset järjestivät yhden päivän teatterikurssin. Sen myötä mukaan saatiin uutta väkeä. Alun perin Savon sydämessä tapahtuvaksi kirjoitetun näytelmän kieltä on hieman suomennettu matkan varrella. Esimerkiksi mykysoppa vaihtui Merimaskussa muotoon klimppisoppa. – Tämä on helpompi näytelmä kuin viime kesän Tankki täyteen. Näin ei varmaan pitäisi sanoa, mutta näytelmä on vähän lyhyempi ja lavasteet saadaan toimimaan vähemmillä muutoksilla, Kuitunen lisää. Pilkahduksen komedian käänteistä saa harjoitusten edetessä. Näytelmästä löytyy valloittavia vanhuksia ja käsittämättömiä käänteitä. Vienon kipakat kommentit hymyilyttävät. Vanhuksen tytärtä esittävän Tanja Sirenin ihmetellessä, mistä äiti tietää, mitä Ekotorilla myydään, on Vienolla vastaus valmiina: – Ekotorilla olin itsekin tarjolla, kun ei ne senssipalstat vetäneet. Tässä vaiheessa ohjaaja puuttuu peliin. Kohtaus on ajoitettava niin, että väliin mahtuu musiikkia. Seuraavan kerran ohjaaja on harjoituksissa äänessä, kun vanhainkodin asukkia esittävä Arto Kultanen on esittänyt rooliinsa kuuluvan laulu- ja tanssinumeronsa. – Muista sitten, että hänellä on rollaattori. Sen kanssa tanssiessa tarvitset enemmän tilaa. Rollaattorikapinan ensi-ilta on torstaina 7.6. kello 19. Esitykset jatkuvat 21.6. asti.