Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Saarekkeen toiminta alkoi viikinkihengessä

Y-kulmassa Mynämäessä nähtiin keskiviikkona jonglöörausta ja kuultiin, etteivät monet kliseet viikingeistä pidä paikkansa, kun Saaren kartanon uusi yhteisöllinen tila Saareke avattiin. Koneen säätiön ylläpitämä Saaren kartanon residenssi vuokrasi 10-vuotisjuhlavuotensa merkeissä entisen kirjakaupan tilan puoleksi vuodeksi, ja järjestää siellä yhteisöllistä toimintaa kuten joka toinen keskiviikko Iltakoulua eri teemoilla. – Saarekkeeseen tulee muitakin tapahtumia, esimerkiksi residenssissä työskentelevien taiteilijoiden esityksiä ja näyttelyjä ja työpajoja, kertoo kartanon toiminnanjohtaja Leena Kela. Saarekkeen avajaisissa siitä saatiin esimakua runoilija, performanssitaiteilija Merima Didzarevicin ja sirkustaiteilija Kalle Lehdon esityksestä. Kartanossa kuunnellaan mieluusti myös kuntalaisten toiveita tilan tulevasta toiminnasta, ja keskiviikon avajaistilaisuudessa tarjottiinkin mahdollisuus vastata lomakkeella, minkälaiseen taiteilijan vetämään työpajaan haluaisi osallistua. Myös Saaren yhteisötaiteilija Pia Bartsch on lähtövalmiina toteuttamaan uusia yhteisötaiteellisia teoksia, ja kyseli niistä vinkkejä. – Yhteisötaiteenhan pitäisi palvella enemmän teidän toiveita eikä sitä, minkä me oletamme olevan teidän intresseissä, Bartsch totesi. Saareke sai nimensä nimikilpailun perusteella. Ehdotuksia tuli yli 80, ja voittajaksi valittiin Hely Haapasen ehdotus. Valinnan tehnyt nimitoimikunta koki Saareke-nimen olevan helposti lähestyttävä ja ilmaisevan tilan itsenäistä ja etäpistemäistä luonnetta. – Nimi välähti mieleen kuin salama kirkkaalta taivaalta. En yleensä osallistu tällaisiin, mutta nyt pistin ehdotuksen netin kautta heti. Saaren kulma oli toinen ajatus mikä tuli mieleen, Haapanen kertoo. Hänen mielestään on hienoa, että pitkään käyttämättä olleeseen tilaan tulee elämää. – Tähän on helppo piipahtaa, ja Iltakoulujen aiheet vaikuttavat mielenkiintoisilta, hän toteaa. Myös Iltakouluihin puhujiksi valitut asiantuntijat ovat kuntalaisten vinkeistä peräisin. Ehdotuksia tuli kaikkiaan 53, ja niistä valittiin toteutettavaksi 12. – Kaikki olivat uniikkeja ja valinta oli vaikea, kertoo iltoja ohjaava Sanna Vainionpää. Ensimmäisen iltakoulun vetivät paimiolaiset Essi Saukko ja Jukka Salonen, jotka kertoivat viikingeistä. Saukko on aikanaan opiskellut Mynämäessä vaatetusalalla, ja hän kertoikin erityisesti viikinkien vaatetuksesta. Salonen puolestaan oikoi käsityksiä viikingeistä. – Moniko teistä ajattelee, että viikinkien kypärissä oli sarvet?, hän kysyi ja sai suuren osan yleisöstä viittaamaan. Salosen mukaan sarvista ei ole yhtäkään arkeologista löytöä, joten kyseessä lienee klisee. Samoin on se, että kaikilla viikingeillä oli ketjupaita ja haarniska. Tosiasiassa niitä oli vain maineikkaimmilla ja varakkaimmilla. – Entä sitten se, että kaikki pukeutuivat taljoihin? Varmasti taljoja on lämmittämiseen käytetty, mutta vaatteena oli villainen paita ja alla pellavaa. Väärä on Salosen mukaan myös käsitys viikingeistä hirveän likaisina, sillä heille on ollut tärkeää olla puhdas ja parta ja hiukset hyvin suittuna. Viikinki-termin mielletään tarkoittavan kaikkia tietyn ajan skandinaaveja, mutta Salonen toteaa sen kuvaavan enemmänkin tekemistä: seikkailijoita, onnenonkijoita, palkkasotureita, merirosvoja tai jotakin näiden yhdistelmää, eikä niinkään kokonaista kansanosaa. Iltakoulut pidetään Saarekkeessa (Keskuskatu 20) joka toinen keskiviikko klo 18–19 9.5. Toni Beckman: kyyt 23.5. Marjo Jaakkola ja Maija Penttilä: maatiaiskanat 6.6. Laura Varjo ja Jarmo Kankaanranta: yhteislaulu 20.6 Matti Immonen: koivuvihdan teko 4.7. Raili Selinheimo: värttinäkehräys 18.7. Niina Santio: syöpätutkimus ja genetiikka 1.8. Aila Rannikko: perinnekalastus 15.8. Sanna Akkanen: zumba 29.8 Anita Julin: suomen kieli, murteet 12.9 Kirsti Vuorinen: olkihimmelit 26.9. Kaisa Hilska: eläintenkouluttaja