Rehumaissi kasvoi hyvin kuivuudesta huolimatta

Vähäsateinen kesä aiheuttaa eläintiloilla ongelmia, kun rehusato jäi niukaksi. Yksi rehukasvi, maissi, on kuitenkin selvinnyt hyvin kuivuudesta huolimatta. Ammattiopisto Livian Tuorlan maaseutuopiston pellolla korjattiin viljelyksessä ollut viiden hehtaarin maissiala mynämäkeläisten Päivi ja Samuli Kallion tilalle lypsylehmien rehuksi. Tuorlan maataloustiimin opettajat Tomi Laaksonen ja Tuomo Virta kertovat, että maissisato on muina vuosina viety raaka-aineeksi biokaasulaitokselle. Nyt se päätettiin myydä perustamiskustannuksilla Mattilan tilalle, jossa on ennestään kokemusta maissin käyttämisestä rehuna ja myös valmius ottaa sitä vastaan isompi määrä. – Maatalousoppilaitos kun ollaan, niin halutaan että opiskelijatkin ymmärtäisivät yhteen hiileen puhaltamisen tärkeyden. Silloin kun on hätä, niin yritetään auttaa myös muita, Laaksonen toteaa. Samasta syystä oppilaitoksella myydään syksyn aikana myös tuorerehupaaleja.   Tuorlassa maissia on kasvatettu viitisen vuotta vajaan viiden hehtaarin verran, eri lohkoilla joka vuosi. – Viime vuosi oli kasvullisesti hyvä, mutta syksy oli niin märkä, ettei kaikkea satoa saatu pois. Nyt kuivuus aiheutti sen, että maissi kasvoi kohtalaisen hyvin tähkämäärän ja kasvuston pituuden jäädessä kuitenkin pienemmäksi normaalista sadosta, kertoo Tuomo Virta.   Rehumaissi korjataan ajosilppurilla, jossa on leikkuupöytä maissia varten. Lehmien lisärehuna maissista pystyy hyödyntämään tähkien lisäksi koko kasvin lehtiä ja vartta myöden, sillä lehmä tarvitsee sekä energiaa että kuitua.     Samuli Kalliolla on Mynämäen Haankylässä maissia viljelyksessä nyt kolmatta vuotta. Alunperin tarkoitus oli korvata sillä lehmien ruokinnassa viljaa, mutta tänä vuonna valinta kannatti myös kuivuuden takia. – Mielenkiintoista nähdä, että alkaako maissi nyt yleistyä kun tuli kuiva vuosi ja moni noteerasi, että maissi kasvaa silti hyvin. Tänäkin kuivana vuonna satoa tulee huomattavasti enemmän kuin nurmikasveista, vaikkakin tähkämäärä jää pienemmäksi, Kallio toteaa. Kolmen vuoden kokemukset maissista menevät Kallion mukaan positiivisen puolelle. Nurmisäilörehuun sekoitettu rehumaissi on lupaavasti nostanut maidon pitoisuuksia. – Rasvaa ja valkuaista tulee enemmän. Sen huomaa jo siitä, kun jos hetken antaa kahvimaitotuopin olla, niin muhkea rasvakerros tulee pintaan. Realistisesti maissinkasvatukseen kannattaa kuitenkin suhtautua, sillä Kallio muistuttaa että nollasadon mahdollisuuskin on aina mahdollinen. – Maissi ei siedä pakkasta eli kesäkuussa jos tulee kova hallayö, maissi tuhoutuu.   Nurmirehusato oli tänä vuonna Mattilan tilalla alle puolet normaalista eli aikamoinen katovuosi on meneillään. – Vielä syyskuun aikana yritetään nurmiakin niitellä, mutta ei sieltä hirveästi ole odotettavissa, kun yöt ovat jo pimeitä ja kylmiä, Kallio kertoo. Niinpä nyt on kerätty paljon olkea, ja viljasatokin menee rehuksi. Naapureilta on saatu kesantopeltoja niitettäväksi. – Vaikka kesantopellot ovat haastavia, niin on ollut kiva huomata, miten hyvin on viljelijöiden välinen yhteistyö toiminut. Ei-eläintilat ovat kysyneet että onko tarvetta oljelle tai niin sanotulle hömppäheinälle. Kun tarpeeksi suuri vastus tulee, niin yhtä köyttä kuitenkin vedetään. Ja hienoa huomata että koulussakin oli tätä ajateltu, Kallio toteaa. Kallio toteaa eläintiloilla tappion tulevan monesta suunnasta. – Jos pitää korjata heinää vierailta kesantopelloilta, jotka ovat pieniä, huonokuntoisia ja kaukana, niin korjuu on kallista ja laitteet mahdollisesti rikkoutuvat. Saanto on huonompaa ja lisäksi heikkolaatuinen rehu pudottaa maidontuottoa. Kesantopelloilta kerätyssä heinässä rikkaruohot saattavat myös aiheuttaa lypsylehmille terveydellisiä ongelmia.   Maissia viljellään Suomessa säilörehuksi vielä vähän, mutta määrä on kasvussa. Kuluvana vuonna sitä on viljelty noin 1000 hehtaarin pinta-alalla, kun määrä 2010-luvun alussa oli vain noin 100.