Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kalantitalolla esiteltäisiin huipputaidetta ja historiaa

Uudenkaupungin kaupunginhallitus saa pian eteensä esityksen Kalantitalon remontoinnista näyttelytilaksi. Mikäli näyttelytila päätetään toteuttaa, tilassa esiteltäisiin aarteita kotiseutuneuvos Pentti Siivosen ja hänen vaimonsa Annen taide- ja esinekokoelmista, joita he ovat keränneet 40 vuoden aikana. Kokoelmat jättävät jopa useat Suomen museotkin varjoonsa. Maakuntamuseon lausunnon mukaan Siivosten esineet ovat ”poikkeuksellisen edustavia”. Mitä Kalantitalolle sitten tulisi esille?   Näyttelystä alkaa saada käsityksen, kun pääsee vierailemaan Siivosten kotona. Tammiston kylän Mattilan tilalla voi nimittäin nähdä vain osan Siivosten kokoelmista. Kalannissa sijaitsevan kodin seinillä on runsaasti 1800-luvun taidetta ja vitriineissä kiiltelee 1800-luvun hopeaa. Keittiössä voi nähdä osan Suomen laajinta kuparikokoelmaa ja kaikkialla kodissa on hienoja antiikkikalusteita ja esineitä. Siivosilla on paitsi Suomen parhaat kupari-, juustomuotti ja vakkakokoelmat myös useita kymmeniä harvinaisuuksia, kuten kaksi 1700-luvun kuparista kaakaokannua sekä vasta hankittu hopeinen teekannu. – Jos Kalantitalosta tehdään näyttelytila, antaisimme esille monipuolisesti esineistöä. Esille tulisi paljon sellaista, mitä yleisö ei ole aiemmin nähnyt, Pentti ja Anne Siivonen toteavat esitellessään kotinsa kokoelmia, joita on omakotitalossa kaikkialla, myös varastossa ja autotallissa.   Kalantitalo jakaantuu useaan huonetilaan. Tila mahdollistaa, että Siivosten useista kokoelmista voitaisiin esitellä parhaimmistoa eri huoneissa. Omat tilansa tulisivat muun muassa kuparille, Arabian posliinille, vanhalle suomalaiselle lasille ja valaisimille. Kalantitalolle tulisi muun muassa uusikaupunkilaisen taiteilijan Reino Harstin teoksia. – Suurimpaan tilaan sijoitettaisiin talonpoikaiskokoelman esineistöä, Anne Siivonen kertoo. Talonpoikaiskokoelmassa on esineistöä 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Tilassa esiteltäisiin muun muassa vakkoja, juustomuotteja, arkkuja, talonpoikaiskaappeja ja muuta esineistöä. Pääosin näyttelyn esineistö liittyy paikalliseen historiaan. Näyttelystä tulisi pysyvä ja siitä rakennettaisiin elämyksellinen. – Olemme keräilleet myös arkisia esineitä, kuten karamellipapereita, tupakka-askeja, pitkävartisia, hopeahelaisia piippuja, lukkoja ja avaimia. Uskon, että yleisöä kiinnostaisivat nekin, Pentti Siivonen sanoo.   Siivoset kertovat, että ajatus näyttelytilasta ei ole heidän. – Me kyllä sitten annoimme suostumuksemme, kun sitä ehdotettiin, Pentti Siivonen sanoo. – Uskon, että näyttely kiinnostaisi vanhempaa väkeä, mutta myös nuoria ja lapsia, joille esineet avaisivat historiaa aivan uudella tavalla, Anne Siivonen hymyilee. Esimerkiksi lukulautaa ja lukutikkua tuskin tämän ajan lapset ovat koskaan nähneet. Siivosten innostus vanhojen esineiden ja taiteen keräilyyn lähti hyvin arkisesti. – Alussa ei ollut tietoa eikä rahaa, mutta kun Anne toi kirjastosta antiikkikirjan, innostuimme, Pentti Siivonen kertoo. Kun kokoelmat ovat vuosien varrella kasvaneet mittaviksi, heistä on tuhlausta, jos kauniista esineistä pääsee nauttimaan vain heidän lähipiirinsä. – Tästä syystä haluamme antaa esineistöä esille. Siivoset ovat keräilijöinä poikkeuksellisia, sillä vastaavia kokoelmia ei pystyisi enää edes keräilemään. Vastaavia esineitä ei juurikaan ole enää saatavilla ja niiden hinnat ovat tähtitieteellisiä. Uudessakaupungissa tunnettu kultaseppä Lars Henrik Nordman teki vuonna 1840 komean hopeisen teekannun, joka on tänä päivänä arvoltaan hyvin merkittävä. Kannun vaiheet ovat hämärän peitossa lähes 140 vuoden ajalta.   Nyt Nordmanin teekannu on löytänyt pitkältä matkalta takaisin kotikaupunkiin. Pentti ja Anne Siivonen saivat hankittua kannun hopeakokoelmaansa tänä kesänä. Kannun historiasta tiedetään sen verran, että Hagelstamin huutokauppaan Helsinkiin se ilmestyi vuonna 1978 ja se myytiin 8000 eurolla. Kannu matkasi silloin Ouluun. Siellä se sittemmin vaihtoi omistajaa. Siivosille kannua tarjottiin ensimäisen kerran noin 30 vuotta sitten, mutta myyjä perui silloin tarjouksensa. Se jäi silloin harmittamaan, siksi teekannun onnistunut hankinta tänä kesänä ilahdutti Siivosia suuresti. Siivoset ovat keränneet vuosien mittaan korkeatasoisen monen sadan hopeaesineen kokoelman, joka on pääosin 1800-luvulta, mutta joukossa on myös 1700-luvun tuotantoa. Teekannu edustaa biedermeierkautta.