Lapsen asioista puhuttava avoimemmin

– Totuus on, että eri ammattilaiset tekevät paljon päällekkäistä työtä. Jos sitä saadaan karsittua, niin perheetkään eivät tuskastu niin paljon, Kiinamyllyn koulun johtaja Niina Ekqvist sanoo. – Esimerkiksi kolmilapsisella perheellä voi olla kolme eri terveydenhoitajaa: neuvolassa, alakoulussa ja yläkoulussa. Puhumattakaan tilanteesta, jossa perheessä on erityislapsia, joilla on eri terapioita. Eri toimijoita ja auttajia voi kertyä melkoinen verkosto, hankeagentti Outi Abrahamsson jatkaa. Lupa auttaa! -hanke pilotoi uutta toimintakulttuuria, joka lisäisi päiväkotien, koulujen, sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon yhteistyötä. Hanketyötä on tehty jo vuoden verran ja se jatkuu ja laajenee tänä syksynä. Tavoitteena on rakentaa pysyviä käytäntöjä eri toimijoiden välille. – Esimerkiksi Päiväkoti ja koulu hyvinvointiyhteisönä -kehittämiskokonaisuudessa on mukana on jo 17 pilottikuntaa ja yli 25 erilaista pilottia. Emme ole menneet mikään tietosalkku kainalossa päiväkotiin tai kouluun, vaan olemme menneet kysymään, mitä kehittämistarvetta siellä koetaan, hankeagentti Sari Välimaa Lupa auttaa! -hankkeesta kertoo. Eri kokeiluja esiteltiin Vakka-Suomen perhekeskustoimintaseminaarissa Uudessakaupungissa torstaina.   Joissakin yksiköissä on haluttu kehittää esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyötä. Useissa paikoissa on kaivattu asiantuntija-apua esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevan lapsen asioissa tai tietoa esimerkiksi lapsen sairaudesta. – Minä olen täällä kertomassa, että esimerkiksi Turun erityiskoulujen asiantuntijoihin voi ottaa yhteyttä. Tähän asti konsultointi on ollut yksittäisen opettajan rohkeuden varassa. Nyt tarkoituksena on lanseerata malli konsultoinnista, Katariinan koulun rehtori Jorma Kauppila sanoo.   Viranomaisilla on ollut suuri tarve myös vaihtaa keskenään tietoa lapsen tilanteesta. Usein on ajateltu, ettei niin voi toimia, koska viranomaisia sitoo vaitiolovelvollisuus. – Laki sallii tiedon jakamisen, kunhan perheeltä on siihen lupa, Ekqvist korostaa. – Kokemuksen pohjalta voin sanoa, että 95 prosenttia perheistä antaa luvan jakaa tietoa yhteydenottoon esimerkiksi lapsen kouluun yhteisen ymmärryksen löytämiseksi siitä, miten lasta parhaiten voidaan tukea, Abrahamsson sanoo. Hän on työskennellyt Turun yliopistollisessa keskussairaalassa psykiatrisena erikoissairaanhoitajana sekä erityistason perhepsykoterapeuttina. – Vaikka lapsi kuinka hyvin hoidettaisiin sairaalassa, se on vain pieni osa lapsen hyvinvointia. Esimerkiksi opettajat koulussa haluavat tietää lapsen tilanteesta. Niina Ekqvist sanoo, että on vanhanaikaista pitää opettajaa vain pedagogina. – Opettajat ovat tänä päivänä kasvattajia ja kanssakulkijoita. Lasta on turha opettaa, ellei hän voi ottaa opetusta vastaan. Hankeagentit uskovat, että kun viranomaiset purkavat päällekkäisiä toimintoja ja keskustelevat enemmän keskenään, myös perheet hyötyvät. – Itse toimin niin, että kysyn suoraan äidiltä, voisinko soittaa kollegalle. Hän osaisi auttaa tässä asiassa. Näin perhe saa nopeammin sen avun, mitä tarvitsee, Abrahamsson kertoo. – Tässä hankkeessa yhtenä tavoitteena on, että rakennetaan yhdyspintoja niin, että lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa avun ja tuen lähellä ja oikea-aikaisesti.   Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on hallituksen kärkihanke, jossa tehdään muutosta kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita. Lupa auttaa! -hanke on Varsinais-Suomen oma LAPE-hanke. Lupa auttaa! -hankkeen pilottikunnat Vakan alueella: Kustavi, Laitila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen ja Uusikaupunki.