Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kuiva kesä vaikeutti sorateiden hoitoa

Käännyt asvaltoidulta tieltä hiekkatielle. Edessä on mukava mökkiviikonloppu. Tosin näet edessäsi nimismiehen kiharaa täynnä olevan soratien, hidastat nopeutta, mutta pelkäät silti, että auto hajoaa tai vanhat paikat irtoavat hampaista. Soitat Liikenneviraston tienkäyttäjän linjalle ja annat palautetta. Toivot, että urakoitsija tekisi tielle jotakin. Kuulostaako tutulta? Kulunut kesä on ollut niin kuivaa, että sorateiden hoito on osoittautunut urakoitsijoille ongelmalliseksi. Tiet pöllyävät ja ovat täynnä nimismiehen kiharaa tai pyykkilautasyheröä. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen aluevastaava Veijo Niittynen tunnistaa ongelman ja toteaa, että teitä ei ole kyetty kesän aikana höyläämään riittävän usein, koska höylääminen vaatisi kosteutta. – Esimerkiksi kantatie 43:n eteläpuolella on niin paljon sorateitä, ettei niitä kaikkia pystytä kastelemaan niin kosteaksi, että höyläys onnistuisi, Niittynen kertoo. Niittysen mukaan lause kuulostaa selittelyltä, varsinkin, kun hän toteaa samaan hengenvetoon, että toisinaan syksyllä ja alkutalvesta on niin märkää, ettei sorateitä saada sen takia pysymään kunnossa. Märkyys tekee sorateistä liejua. – Myönnän, että alueen tiet eivät ole olleet kaikkialla niille asetettujen laatuvaatimusten rajoissa. Olemme kuitenkin tasoittaneet pahimpia kohtia ja tehneet suolaliuoksella sorateiden pölynsidontaa siellä, missä on paljon asutusta tien vieressä, Niittynen lisää. Niittysen tehtävä on valvoa kunnossapitourakoita erityisesti Vakka-Suomen ja Turun alueilla. Hän vastaa kantatie 43:n eteläpuolisista alueista Maskussa, Nousiaisissa, Vehmaalla, Mynämäessä, Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Niittynen muistuttaa, että ely-keskus ja urakoitsijat tekevät parhaansa, mutta luonnonvoimille ei aina voi mitään. – Tavallinen tienkäyttäjä ei ehkä tule ajatelleeksi luonnonvoimien osuutta asiaan, Niittynen toteaa. Jokainen tienkäyttäjän linjalle soitettu huomautuspuhelu tiestön kunnosta välitetään urakoitsijalle. Urakoitsija ja valvoja käyvät paikalla tarkastamassa palautteet ja urakoitsija toimii laatuvaatimusten alittuessa. – Emme me tarkoituksella halua negatiivista palautetta, mutta onneksi vielä ei ole tullut yhtään korvaushakemusta siitä, että jollakin olisi auto hajonnut huonokuntoisella soratiellä, Niittynen toteaa. Tosin tien kunto ei ole aina niin huono, mitä autoilija kokee sen olevan. Ely-keskuksen laatuvaatimusten perusteella saattaa tie olla kokonaisuuteen nähden vielä hyvässä kunnossa. Hän kehottaa tienkäyttäjiä kuitenkin huomioimaan tiestön sen hetkisen kunnon ja ajamaan tilanteeseen sopivalla nopeudella. – Jos aiemmin samassa paikassa on uskallettu ajaa kahdeksaakymppiä ja nyt tie on täynnä reikiä ja epätasaisuuksia, niin kannattaa sitä nopeutta pudottaa ihan reippaasti, hän huomauttaa. Niittynen toivoo, että Varsinais-Suomen alueelle tulisi vesisateita, jotta lanaukset onnistuisivat paremmin. Tosin hätätilanteessa yksittäisiä kohtia voidaan lanata myös kuivana. – Tiestä ei kyllä siten saa yhtään sen parempaa. Jos tulisi kunnon vesisateet, niin kävisimme hetken aikaa lanaamassa teitä jatkuvasti, jotta kunto paranisi läpi alueen, Niittynen lisää On Niittysellä hyvääkin kerrottavaa. Kaikki alueen päällystystyöt on saatu likipitäen tehtyä. Viimeinen on Maskussa Kiisantiellä, joka sekin valmistuu loppuviikon aikana. Myös vesakoita on teiden varsilta jo niitetty ahkerasti. – Vesakot herättävät aina paljon keskustelua. Vanhemmat ovat huolissaan lasten turvallisuudesta, kun koulut alkavat. Vesakoita raivataan samoilla alueilla kolmen vuoden kiertovälein, Niittynen lisää. Kuivuuteen liittyviä teiden sortumisia ei ole sattunut Niittysen tietojen mukaan muualla kuin Maskun kirkon kohdalla kevyen liikenteen väylällä. – Väylälle on tullut pitkä halkeama ja tien reuna petti, mutta laajempaa ilmiötä ei ole havaittavissa, Niittynen toteaa. Kasitiellä, erityisesti Maskun ja Nousiaisten välissä, on tämän vuoden aikana rikottu useamman kerran lasisia linja-autokatosten seinämiä. Katokset tulivat alueelle samaan aikaan kuin Kasitien laajennus valmistui. Varsinais-Suomen ely-keskuksen aluevastaava Veijo Niittynen on se henkilö, joka joutuu tilaamaan urakoitsijoilta katosten korjaukset. – Ilkivallasta tulee yhteiskunnalle ja siten veronmaksajille isot kustannukset. Tänä vuonna minulla on mennyt korjaustöiden teettämiseen jo 20 000 euroa, Niittynen puuskahtaa. Rikkipotkitut lasit korvataan polykarbonaattilevyillä. Se ei näytä täysin samanlaiselta kuin lasiseinä, mutta eipä sitä saa rikkikään yhtä helposti. – Näiden korjauksiin menevä raha on pois samasta budjetista, jolla huolehditaan alueen teiden kunnossapidosta. Raha on siis pois tienpidosta, Niittynen huomauttaa. Jos joku autoilija näkee tilanteen, jossa bussikatoksia rikotaan, tulisi hänen ottaa yhteyttä poliisiin. Jos tekijät saadaan kiinni, voidaan heidät laittaa myös rahalliseen vastuuseen tuhotöistään.