Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Haapanaparvet suurimmillaan Mynämäessä

Tähän aikaan vuodesta sorsakoiraat ovat komeimmillaan. Haapanakoiras erottuu muista sorsista helpoimmin punaruskeasta päästä ja sitä koristavasta keltaisesta otsakilvestä. Iso valkoinen siipilaikku on myös tuntomerkki. Vakka-Suomen pikkujärvillä ja suojaisessa saaristoympäristössä haapana on vielä yleisehkö, mutta yhä vähälukuisempi puolisukeltajasorsa. Syynä katoon ovat ainakin eteläisemmän Euroopan lintuinfluenssa-aallot sekä sorsien huonot pesimätulokset kehnojen kesien vuoksi. Haapanalla ei ole pulaa pesimäpaikoista. Laji viihtyy monenlaisilla vesistöillä lukuun ottamatta karuja, suuria selkiä sekä ojia ja allikoita, joissa pienin sorsa tavi viihtyy. Suomen haapanakanta on nykyään alle 50 000 paria, kun sinisorsapareja on enimmillään lähes neljännesmiljoona. Metsästyksessä sinisorsa on tavoitelluin saalis, mutta haapanaakin jahdataan. Muutolla haapanat kerääntyvät lintujärville suuriin parviin. Syysparvet ovat jopa tuhatpäisiä Mynämäen Mynälahdella.