Sote-uudistusta ei tehdä tämän ajan tarpeisiin

Suomessa ei ole syntynyt sataan vuoteen niin vähän vauvoja kuin nyt. Maamme tulevaisuus näyttää siis vanhalta ja vähäväkiseltä. Väestön ikärakenteen hurja muutos on perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan ollut se peruslähtökohta, miksi sote-uudistusta lähdettiin tekemään. – Paluuta vanhaan ei ole, hän totesi Turun kauppakamarin järjestämässä sote-tilaisuudessa Turussa. – HUS-kuntayhtymä lausui kesällä painokkaasti, ettei suomalaisessa järjestelmässä juuri olekaan vikaa. Olen samaa mieltä, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on monilla mittareilla mitattuna juuri nyt aika hyvä. Täytyisi kuitenkin muistaa, ettei sote-uudistusta tehdäkään tämän ajan ihmisille ja tämän ajan tarpeisiin, vaan siihen Suomeen, jossa joka neljäs meistä on yli 65-vuotias.   Saarikko kertoi vuoden ja kahden kuukauden ministerikautensa aikana vakuuttuneensa sote-uudistuksen tarpeellisuudesta myös muista syistä. Hänestä erityisesti johtamiskulttuuri kaipaa uudistusta. Johtamisessa pitää katsoa pidemmälle. – Sairaanhoitopiireissä ja kunnissa on totuttu mittaamaan noin yhden vuoden mittaisia budjettikaaria. Emme ole sitoutuneet ajattelemaan, miltä palvelut näyttävät viiden vuoden kuluttua. Saarikon tulkinnan mukaan tästä syystä esimerkiksi uusien innovaatioiden ja teknologian käyttöön ottoon ei ole suurta innostusta. Sote-uudistusta tarvitaan myös siksi, että maahan saataisiin tasa-arvoiset terveyspalvelut. – Kun mennään ihmisten tasolle, kaikki johtaa suureen eriarvoisuuteen. Toisessa kunnassa loppuu omaishoidon tuki kesken vuotta, kun budjetti on täynnä. Toisaalla ei niillä kriteereillä olisi koskaan omaishoidon piiriin päässytkään, hän vertaa. Suomessa erikoissairaanhoito on hyvällä mallilla, sen sijaan perusterveydenhuollon palveluissa on kunnissa puutteita. Saarikko nosti esimerkiksi nuorten mielenterveyspalvelut. – Me emme voi esimerkiksi Turussa olla hirveän ylpeitä siitä, millä tasolla ne palvelut nyt ovat. Saarikon mielestä on korkea aika kääntää katse perusterveydenhuoltoon. Hänen näkemyksensä jakoi myös HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén , joka peräänkuulutti sitä, että perusterveydenhuollolle tarvitaan lisää rahoitusta. Hänen mukaansa perusterveydenhuollosta puuttuu miljardi euroa rahaa. Lindén oikoi myös kesän uutisointia. – Lähetimme tiedotteen medialle brittiläisen The Lancetin tutkimuksesta, jonka mukaan Suomen terveydenhuollolla on paras hinta-laatusuhde. Sen yhteydessä kommentoin, että olemme Suomessa saavuttaneet laadukkaan terveydenhoitojärjestelmän edullisilla kustannuksilla. Silti olen sitä mieltä, että perusterveydenhuollossa on monia korjattavia kohtia, kuten esimerkiksi hammashuolto.   Kuuden suurimman kaupungin nokkamiehet ovat ilmaisseet huolensa siitä, että soteuudistus heikentää kaupunkien asukkaiden palveluita. Saarikko totesi, ettei hän ole suurista kaupungeista huolissaan. – Tiedän, että Turulla on paljon annettavaa maakunnan muille kunnille, mutta hyviä käytänteitä on myös pienissä kunnissa. Siksi on oleellista, että keskustelu käännetään nyt palveluiden sisältöihin. Sote-keskustelussa on ollut Saarikon mukaan paljon harhaanjohtamista. – On annettu harhakuva, että nyt ollaan rakentamassa tavarataloa, jossa ihmiset voivat vain vapaasti valita ajan lääkärille. Me emme ole luopumassa lähetteistä erikoislääkäreille, hän korosti. Valinnanvapaudelle tulee Saarikon mukaan tiukat raamit. Ministeri painotti myös sitä, että eduskunnan pitää hyväksyä tämän syyskauden aikana sote- ja maakuntauudistuksen lait, jotta uudistus toteutuu vuonna 2021. – Kaikki materiaali, mitä eduskunta on pyytänyt, on toimitettu. Yli 400 asiantuntijaa on kuultu. Nyt perustuslakivaliokunta saa vielä kerran eteensä lakiehdotukset.