Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Isonkarin majakkasaarella toistaiseksi viimeiset luontotalkoot

WWF:n ja Metsähallituksen järjestämällä talkooleirillä raivattiin Selkämeren kansallispuistossa sijaitsevan Isonkarin majakkasaaren vanhoja hakamaita ja kulotettiin nummea, jotta maisemat pysyvät auki ja harvinaiset kasvit saavat valoa ja elintilaa. Talkoisiin osallistui parikymmentä henkilöä eri puolilta Suomea. Isonkarin saarella talkoiltiin nyt viidettä ja viimeistä kertaa Paahde-life-hankkeen merkeissä. Viikon kestäneet talkoot päättyivät lauantaina. Uudenkaupungin ulkosaaristossa Kustavissa sijaitsevan Isonkarin monipuolisessa luonnossa näkyvät sekä maankohoamisen että saaristoasutuksen vuosisataiset jäljet. Saarelta tunnetaan yli 380 kasvilajia, joista uhanalaisimmat sinnittelevät umpeen kasvavissa perinneympäristöissä, kuten entisillä laitumilla. Ilman säännöllistä hoitoa maisemaa uhkaa pusikoituminen ja monen lajin katoaminen. Talkoissa vapaaehtoiset olivat muun muassa raivanneet katajia ja pusikkoa pois. – Perinneympäristöt ovat uhanalaisimpia luontotyyppejämme, ja monet niissä elävät lajit ovat sukupuuton partaalla. Niinpä vapaaehtoisten luonnonhoitajien työpanos on korvaamattoman arvokasta, WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo. – Metsähallitus kulotti tiheää katajikkoa jo toukokuussa, ja talkoissa kulotusta on jatkettu. Talkoolaiset ovat myös raivanneet entistä hakamaata, jotta esimerkiksi harvinaiset noidanlukot ja maarianverijuuri pääsevät kukoistamaan, kertoo suojelubiologi Hanna-Leena Keskinen Metsähallituksesta. Talkoiden järjestäjinä toimivat WWF ja Metsähallituksen Luontopalvelut, ja rahoitusta on saatu Euroopan unionin osin rahoittaman Paahde-LIFE-hankkeen kautta. Isonkarin saarella on pidetty talkoita kesäisin vuodesta 2013, mutta hankkeen osalta ne ovat pian ohi. – Olemme saaneet paljon aikaiseksi näiden viiden vuoden aikana. Metsähallitus pyrkii ylläpitämään maiseman avoimuutta jatkossa omana työnään. Perinneympäristön hoidosta huolehtivat myös alueella laiduntavat lampaat, Keskinen sanoo.