Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Nuuskankäyttö lisääntynyt räjähdysmäisesti

Nuorten tupakanpoltto on vähentynyt, mutta savuttomuus ei tarkoita nikotiininkäytön vähenemistä, sillä nuuskankäyttö lisääntynyt jopa räjähdysmäisesti viimeisen vuoden aikana. Tyypillisesti nuuskapussin pistää huulensa 16–20-vuotias, mutta käyttäjiä löytyy jo 10-vuotiaistakin. Eikä eroa ole sillä, ollaanko kaupungissa vai maaseudulla. Harva vanhempi, saati nuori tietää, että yhdessä pienessä nuuskapussissa on yhtä paljon nikotiinia kuin kokonaisessa savukerasiassa. – Nuuska ja sähkösavukkeet, molemmat ovat sellaisia että vanhemmat ovat melko ulalla siitä, miten yleistä niiden käyttö on, ja miten vakavan asian edessä ollaan. Nuuskankäytöstä on tullut sallitumpaa kuin tupakanpoltto, fiksujen koulussa ja joukkueurheilussa pärjäävien nuorten keskuudessa se on jopa statusta nostavaa, pohtii Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen .   Vuoden takaisen kouluterveyskyselyn mukaan Varsinais-Suomessa 8–9 -luokkalaisista nuuskaa käyttää päivittäin 4 % ja 27 % hyväksyy ikätoverien nuuskankäytön. Tuoreempi Niko-projektin 13–21 -vuotiaille tehty kysely antaa isommat luvut: – Neljännes kyselyyn vastanneista nuorista vastasi käyttävänsä jotakin nikotiinituotetta, ja viidennes käyttää nuuskaa säännöllisesti päivittäin tai useammin kuin kerran viikossa, kertoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Niko-projektia vetävä Minna Salakari . Surullisinta Salakarin mielestä on se, että myös nuorten lähiaikuiset käyttävät ja välittävät nuuskaa. Kyselyn mukaan nuoret kokevat nuuskankäytön liittyvän kaveripaineeseen, kokeilunhaluun ja nuuskankäytön huomaamattomuuteen. – Se on osa me-henkeä. Nuorilla on kova halu kuulua porukkaan, ja purkki taskussa on heille hieno asia.   Nuoret ajattelevat nuuskan rentouttavan ja käyttäjien olevan rohkeita ja vaikuttavan ikäistään vanhemmilta. He kokevat myös nuuskan olevan tupakkaa terveellisempää. – Nuuskan luullaan myös parantavan mielialaa ja suorituskykyä, mutta kumpaakaan se ei tee. Välillisesti kyllä, koska se vaikuttaa aivojen etulohkoon kuten heroiinikin. Mutta mikään aine, joka supistaa verisuonia, ei pitkässä juoksussa voi parantaa suorituskykyä. Uusi uskomus on, että nuuska auttaa palautumiseen urheilusuorituksen jälkeen. – Siinä on kyse vieroitusoireiden sammuttamisesta, siksi tulee levollinen olo. Monella on myös harhakäsitys siitä, että nuuskan avulla pääsee tupakasta eroon. Tupakointitavasta pääseekin, mutta Salakari muistuttaa, että kovempaan nikotiinikoukkuun jää nuuskan kanssa: keskimäärin 3–4 käyttökertaa saa koukkuun.   Nuuskan myyminen on kiellettyä, mutta täysin avoimet markkinat ovat olemassa esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Kun Salakari on kysellyt tapaamiltaan nuorilta, tietävätkö he, että mistä saisi nuuskaa vaikka vartin sisällä, 98 % on vastannut tietävänsä. Monelle vanhemmalle nuuska on vieras asia. – Yksi vanhempi kertoi luulleensa nuoren huoneen lattialta löytyneitä pusseja kosteudenpoistajiksi. Syynä siihen, miksi vanhemmat eivät puutu lapsensa nuuskankäyttöön on tietämättömyyden lisäksi mukavuudenhalu: – Ei välitetä, ei jakseta puuttua. Pitkäaikaisen käytön voi tunnistaa muun muassa ummehtuneesta purkan hajusta ja huulen alle ikeneen syöpyneistä koloista.   Nuuska sisältää yli 2500 kemiallista yhdistettä, joista ainakin 28 on syöpää aiheuttavia. Joukossa on muun muassa raskasmetalleja, torjunta-aineiden jäämiä, hiekkaa ja suolaa, joka helpottaa imeytymistä limakalvoilla. Nuuska sisältää muun muassa arsenikkia (rotanmyrkky), kadmiumia (raskasmetalli, jota käytetään paristoissa), ammoniakkia (tehokas vessanpytyn puhdistusaine), vinyylikloridia (putkimateriaali) ja DDT:tä (kielletty hyönteismyrkky). Salakari kertoo nuorten usein kommentoivan listan kuultuaan, että ”ei meidän nuuskassa ole sitä, me käytetään ruotsalaista nuuskaa”. – Sen uskomuksen pois saaminen on vaikeaa. Pitkä on myös nuuskan haittojen lista: suu- ja limakalvovauriot, sydämen sykkeen nousu, kohonnut verenpaine, aivojen kehityksen häiriintyminen, diabetes- ja syöpäriskin kasvu, aivoinfarktin riskin kasvu sekä erektiohäiriöt.     Nuuskankäytön yleistyminen kantautui myös Lions Club Mietoinen / Ulricoiden tietoon, ja usean kunnan alueella toimiva naisklubi halusi kantaa oman kortensa nuuskankäytön vastaiseen valistustyöhön. Klubi lahjoitti 10-vuotisjuhlarahansa, 5000 euroa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Niko – terveydenedistäminen nuorten arjessa -projektiin toiveella, että työtä tehtäisiin myös klubin alueen kouluissa Mynämäessä, Nousiaisissa, Maskussa, Vehmaalla ja Taivasalossa. – Niko-projekti lähti liikkeelle pari vuotta sitten, kun tehtiin se järkyttävä huomio, että viidennes 16–18 -vuotiaista nuorista käyttää jotakin nikotiinituotetta, kertoo syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen. Projektia vetämään valittiin Minna Salakari, ja se lähti lentämällä liikkeelle. – Meitä pyydetään joka paikkaan, oli se sitten urheiluseura, vanhempainyhdistys tai koulu, ja jopa nuoret itse ovat ottaneet yhteyttä. Tarve tälle työlle on valtava. En olisi siis voinut mukavampaa puhelinsoittoa saada kuin se, jossa saimme tiedon tästä lahjoituksesta, Viitanen kiittää. Projektin rahoitus loppuu tulevana keväänä, mutta Viitasen mukaan näyttää siltä, että jatkorahoitusta seuraavaksi pariksi vuodeksi on tulossa.   Projektin visiona on luoda erilaisia toimintamalleja terveyden edistämiseen. – Ei riitä, että meillä on nettisivut ja jaamme purkkaa festareilla, vaan meidän pitää oikeasti jalkautua nuorten pariin ja olla kiinnostunut. Pitää olla hyviä aitoja kohtaamisia nuorten kanssa, Salakari painottaa. Projektissa on myös tutkittu ja kartoitettu koko varsinais-Suomen nuuskatilannetta. – Tarkoitus on sen tiedon kautta löytää tämän alueen ongelmakohdat, ja mitä opettajat, nuoret ja heidän vanhempansa tarvitsevat. Tietoa hankkeesta löytyy nettisivulta www.hymyahuuleen.fi, joka viittaa projektin sloganiin eli ei nuuskaa vaan hymyä huuleen.