Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Minkälainen on huvitilaisuuden järjestäjän moraalinen vastuu?

Uudessakaupungissa järjestettiin huvitilaisuus, jonka pääesiintyjäksi oli tulossa henkilö, jolle on langetettu oikeudessa tuomio huumausaineen toistuvasta käytöstä, hallussapidosta ja jälkimarkkinoinnista. Nyt pitääkin kysyä, mikä on huvitilaisuuden moraalinen vastuu ja käsitys asiasta. Kyseessä on tapaus, jota voi ja pitääkin verrata esimerkiksi urheilijan dopingrikkomukseen, eikä suinkaan mihinkään lievään rattijuopumusrangaistukseen. Urheilijalle langetetaan kerrasta vähintään kahden vuoden totaalikielto kaikesta, mikä liittyy kilpatoimintaan julkisine harjoitustilaisuuksineen. Tästä yhtenä viimeisimmistä jalkapalloilija R. Eremenko. Sekä esiintyvä taitelija että urheilija ovat julkisia esiintyjiä ja siten esimerkkinä monelle nuorelle, jotka suunnittelevat omaa uravalintaansa. Tuohon maailmaan ei huumeenkäyttö sovi ollenkaan ja siksi järjestelmä on ottanut asian tiukkaan sääntelyyn ja totaalikieltoon, hyvä niin. Urheilun puolella käytäntö on selvää ja toimiva koko mailmaa koskevana. Hairahduksen tehnyt henkilö, rangaistuksen kärsittyään ja hoitoon lupautuessaan, on vapaa palaamaan uuteen yritykseen, tarkassa valvonnassa kuitenkin. Mutta miten on laita esiintyvällä taiteilijalla? On suorastaan käsittämätöntä, että julkisesti hehkutetaan tällaista esiintyjää, joka on tuomittu huumerikoksesta. Tässä pitääkin esittää julkisesti kysymys kyseisen ravitsemisliikkeen johdolle, että mikä on heidän suhteensa huumeisiin ja niiden käyttöön. On ollut yleisesti tiedossa, että maassamme suurimmat huvien järjestäjät ovat kautta linjan sanoutuneet irti esiintyjistä, jotka ovat syyllistyneet huumerikkomuksiin. Poikkeuksena on ollut Turun laiturijuhla ja nyt Uudenkaupungin tilaisuus. Käytäntö pitää olla yksiselitteinen. Esa Runola