Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Muraaliteos valmiina

– Tasapainoinen, harmoninen, mutta siinä on twistiä, kuvaili Heidi Hänninen pari päivää sitten Mynämäen lukion seinään valmistunutta muraaliteosta. Keväällä alkanut projekti saatiin päätökseen ja tuotosta juhlistettiin perjantaina Mynämäen ensimmäisen muraaliteoksen avajaisissa. Teos kestää aikaa, sillä se sisältää tarinoita eri sukupolvien väliltä, sekä ilmentää Mynämäkeä ja sen asukkaita. – Tehdessä asiat loksahtelivat kohdalleen, totesi Hänninen. Syntyi yhtenäinen teos, johon tekijät itse ovat kaikin tavoin tyytyväisiä. Mynämäen lukion seinään luodussa muraaliteoksessa keskeistä on luonto, sekä Mynämäki. Naakat ovat Mynämäessä olleet tuttu näky jo monien vuosien ajan, minkä vuoksi ne haluttiin sisällyttää teokseen, juurikin eri sukupolvien muodossa. Kottarainen päätyi teokseen uskomuksen mukaan, että sana mynä tarkoittaa vanhalla murteella kottaraista. Sateenkaari valikoitui symbolisuutensa vuoksi tuomaan suojelua Mynämäelle. Lukion seinän muraaliteos toteutettiin Saaren kartanon yhteisötaiteilijan Pia Bartschin ja yhteisötaitelija Heidi Hännisen johdolla. Hänninen on katutaidetekijä Helsingin Kontulasta. Vetäjien lisäksi Hannele Aho-Akkanen, Pirkko Hurmerinta ja Hely Haapanen muodostivat tiimin, joka saattoi teoksen ilolla ja innolla loppuun saakka. – Taitava ja motivoitunut porukka, Hänninen totesi.     Vaikka yhteishenki ja ahertaminen olivat kohdillaan, kommelluksilta ei tekemisen lomassa onnistuttu välttymään. Apuvälineenä käytetyt henkilönosturit eivät suostuneet liikkumaan enää alas- – juuri kun kaikki neljä tekijää olivat ylhäällä sen kyydissä. – Onneksi oli kännykät ja voitiin soittaa apua, nauroi Bartsch. Lisäksi viimeisen maalauspäivän kiireessä Pirkko Hurmerinta kaatui, mutta veriset polvet vain paikattiin nopeasti laastarilla ja työnteko jatkui. Muraaliteos saatiin seinälle neljässä päivässä, mutta sitä ennen se vaati pohjatyötä, kuten ideoimista ja sabluunojen valmistamista. Kaksi henkilönosturia tuli tarpeeseen, sillä isojen sabluunoiden nostamiseen tarvittiin niitä molempia. Nosturit aiheuttivat aluksi myös epäilystä. – Pelkäsin kyllä kuollakseni, mutta se oli hieno kokemus”, Haapanen kertoi ja antoi vinkiksi, ettei maalatessa kannata katsoa alas. Nostureiden lisäksi apua saatiin lukiolaisilta. – Ensin se oli ainakin jännää, pelkäsi että pilaa jotain, lukiolainen Veera Tanner totesi. Oman koulunsa seinään luodun teoksen tekemisessä mukana oleminen oli monelle mieleistä.   Ennen projektin aloittamista kuultiin epäileviä kommentteja, mutta nyt palautteet ovat olleet positiivisia. – Nautitaan tästä mitä meille on tehty, totesi kunnanjohtaja Seija Österberg puheessaan. Työryhmän päätöksestä teos sai nimekseen MynäMuraali.     – Ehkä joskus sen nimi tulee omaan MynäMuraali 1, vinkkasi Bartsch.