Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Nousiaisten Karjalaseura juhli 70-vuotisjuhlia

Jenni Kylänpää Nousiaisten Karjalaseura juhlisti 70–vuotisjuhlaansa sunnuntaina. Juhlapäivä alkoi jumalanpalveluksella ja seppeleiden laskulla, ja sen jälkeen juhlijat siirtyivät seurakuntakodille ruokailemaan ja seuraamaan juhlaohjelmaa. Nousiaisten kunnanhallituksen puheenjohtaja Olli Sillanpää toi juhlaan kunnan tervehdyksen. – Olette tehneet arvokasta työtä, kun olette kertoneet juuristanne, sota-aika ja evakkomatkojen tarinat kiinnostavat jälkipolvia. Muistot ja valokuvat kannattaakin siirtää nuoremmille, Sillanpää sanoi. – Yksi tärkeä asia, jota kannattaa myös vaalia, on murre. Se helposti unohtuu, jos sitä ei enää käytä, Sillanpää muistutti. Juhlapuheen pitänyt filosofian tohtori Pirkko Kanervo mietti syitä siihen miksi Karjala aikoinaan menetettiin. Pirkko Kanervon mukaan selitys löytyy suurvaltapolitiikasta. Kanervon mukaan Suomen historiaan on jäänyt elämään myytti, jossa Suomen olisi väitetty jääneen talvisodassa yksin. – Ei meitä yksin jätetty, Pirkko Kanervo totesi ja kertoi Suomen saaneen miljardien arvosta raha- ja tavaralahjoja ja myös liittoutuneilta Ranskalta ja Englannilta joukkoja avuksi. – Toinen maailmansota oli kuukausikaupalla vain valesotaa, jonka aikana käyty talvisota nosti Suomen maailmanpolitiikan polttopisteeseen, Pirkko Kanervo sanoi. – Talvisota tarjosi liittoutuneille mahdollisuuden päihittää Saksa poliittisesti ja strategisesti. Kanervon mukaan Suomen sortuminen ei kuitenkaan ollut Saksan intressi, vaan maiden välinen kauppasopimuskin uusittiin talvisodan aikana. 23.2.1940 marsalkka Göring kehotti Suomea tekemään rauhan. Suomen uskottiin tulevassa sodassa saavan menetyksensä takaisin. Luovutetun Karjalan pinta-ala oli yksitoista prosenttia Suomen pinta-alasta ja asukkaita oli yli 400 000. Kesäkuussa 1941 Suomi lähti uuteen sotaan. – Syyskuun 4. päivänä Karjala oli taas meidän. Karjalan väestö palasi takaisin jo ennen kuin koko maakunta oli vapautettu. Ensimmäisenä sotasyksynä jo alkoi kuitenkin selvitä, että Suomi oli sodassa häviäjän puolella. Saksa oli arvioinut väärin Neuvostoliiton voimavarat. – Suomi menetti Karjalan sellaisten tapahtumien vyöryssä, joita maailma ei ollut koskaan aiemmin kokenut. Pirkko Kanervo muistutti, että menetetty Karjala elää edelleen, muun muassa taiteessa ja musiikissa ja kaikkien entisten karjalalaisten sydämissä. Juhlassa jaettiin ansiomerkkejä. Hopeinen ansio-merkki myönnettiin Päivi Yrjölälle ja pronssinen Martti Kakolle. Nousiaisten Karjalaseura kutsui Riitta Oravan seuran kunniapuheenjohtajaksi.