Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kalantitalolle näyttelytilat jo ensi kesäksi? – Siivosten taide- ja antiikkikokoelmia suuren yleisön nähtäväksi

Kalantitalo seisoo puitten katveessa puoliksi tyhjillään. Uusikaupunki suunnitteli jo keväällä rakennuksen myyntiä, mutta kaupunginhallitus painoi viime tingassa jarrua. Kalannissa oli virinnyt idea, että Kalantitalosta voisi tulla yksi kaupungin matkailukohteista. – Kaupunginvaltuutettu Mauri Kontu ehdotti, että meidän kokoelmista voisi rakentaa näyttelyn tänne suuren yleisön nähtäväksi, kotiseutuneuvos Pentti Siivonen kertoo. Pentti ja Anne Siivonen ovat koonneet 40 vuoden aikana tuhansien esineiden kokoelman antiikkia ja taidetta, jotka osittain liittyvät Vakka-Suomeen. Kokoelma on kiinnostanut asiantuntijoiden lisäksi myös suurta yleisöä, mutta Siivoset ovat esitelleet kokoelmiaan yleisölle Tammiston kylässä Mattilan tilalla vain satunnaisesti. Kalantitalolle voitaisiin rakentaa pysyvä näyttelytila, johon tulisi myös eri esineistöä mitä tilalla on ollut nähtävänä.   Kaupunki on tilannut viranhaltijapäätöksellä Innovarch Oy:lta luonnoksen, miten näyttelytilat voitaisiin toteuttaa Kalantitalon toiseen kerrokseen. – Seuraavana vaiheena on tehdä kustannuslaskelmia ja tuoda sitten hankeluonnos kaupunginhallitukselle, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén kertoo. Mikäli kaupunginhallitus näyttää hankkeelle vihreää valoa, näyttelytilat voitaisiin avata yleisölle jo kevät-kesällä 2019. – Olemme tehneet kustannustehokkaat suunnitelmat. Tiloissa ei itse asiassa tarvitse tehdä mitään suurta remonttia, sillä ne toimivat lähes tällaisenaan näyttelytiloina, suunnittelujohtaja Hanna Hilmola Innovarch Oy:lta kertoo. Kalantitalolla pitäisi lähinnä uusia pintoja sekä avata lisää kulkuaukkoja, jotta toisessa kerroksessa pääsisi kiertämään tilasta toiseen. Viiskymppisen rakennuksen useat eri huonetilat toimivat suunnittelijoiden mielestä erittäin hyvin näyttelytiloina. – Kun kyse on monipuolisista kokoelmista, esineistöä voitaisiin jakaa eri tiloihin. Esimerkiksi yhdessä huoneessa voitaisiin esitellä hopeaesineistöä ja toisessa talonpoikaiskalusteita, Hilmola sanoo. Sisustusarkkitehti Selja Peltola korostaisi Kalantitalon 60-luvun ”aaltomaista” arkkitehtuuria valaistuksella, jolloin myös itse rakennus heräisi uudestaan eloon. – Tilahan sinällään on erittäin hieno. Suunnittelijat ovat pohtineet luonnoksessaan myös, miten esineisiin liittyvät tarinat saataisiin esiin. – Yksi huoneista voisi toimia videohuoneena, jossa yleisö voisi kuunnella tarinoita esineistä. Pentti Siivonen korostaa, että tarinat ovat hyvin tärkeitä –  etenkin kun näyttelytilaan tuotavat esineet liittyvät alueen paikallishistoriaan. Kalantitalon toisen kerroksen muuttaminen näyttelytilaksi jää kustannuksiltaan muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon. Tarkkaa kustannuslaskelmaa ei ole vielä tehty. Kallein kustannus on hissin rakentaminen, jotta tilaan saadaan esteetön kulku. Innovarchin suunnittelijat sanovat, että jos näyttelytila rakennetaan, myös ensimmäisen kerroksen käyttötarkoitusta voisi pohtia jatkossa. – Ensimmäiseen kerrokseen voisi rakentaa myöhemmin esimerkiksi työpajoja ja kulttuuritilaa, jolloin koko Kalantitalosta tulisi kulttuuritalo, Peltola visioi. Innovarch Oy on Espoon suurin arkkitehtitoimisto, joka on suunnitellut useita julkisia tiloja ja kauppakeskuksia. Uudenkaupungin kaupungilla ei ole ollut aiemmin toimiston kanssa yhteistyötä. Innovarchin työpöydällä on Kalantitalon lisäksi myös Alisenkadun kehittämishanke.