Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kuvakirja kertoo Naantalin muutoksesta ja säilymisestä

Miten Naantali muuttui kauppasatamasta teollisuuskaupungiksi, miten kesävieraat ovat katsoneet kaupunkia ja miten kylpylaitos kehittyi? Näiden teemojen ympärille on koottu Kotiseutuyhdistys Vallis Gratiaen juuri julkaistu kaksikielinen kuvateos Kesävieraiden kaupunki – Sommargästernas stad. Kirjan toimituskuntaan kuuluivat Mirja Kujala , Sakari Laatu , Reima Orvasto , Jouko Sjöberg , Anne Sjöström ja Raimo Vahtera . – Johtokunnan jäsenet ovat ylpeitä siitä, että juuri kaupungin 575-juhlavuodeksi saatiin aikaan kirja, joka kertoo kaupungin historiasta kuvin, toteaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Anne Pentti . Juhlavuosi on myös yhdistyksellä, se täyttää syyskuussa 90 vuotta. Toimintansa alussa sillä oli ensimmäisinä tavoitteina edistää kesävieraiden viihtymistä ylläpitämällä puistoja ja saattamalla niissä olevat sohvat ja penkit hyvään kuntoon. – 90 vuotta on melkoinen suoritus, kun ajattelee, että edelleen on tavoitteena sekin, että kaupunkilaiset ja vieraat istahtaisivat katsomaan tämän kaupungin hienoutta. Tämä kirjakin on sellainen kahvipöytäkirja: kun sen jättää esille se kirvoittaa mukavat keskustelut kun kuvia alkaa selata, Pentti toteaa.   Vanhimmat kirjan kuvista ovat 1870-luvulta, ja paljon on myös viime vuosisadan alusta. Kuvat kertovat miten Naantali on muuttunut mutta myös siitä, miten sen perusilme on säilynyt. – Esimerkiksi Vanhankaupungin rannasta 20–30-luvulta otetuista kuvista näkee, miten hyvin täällä on pystytty säilyttämään se maisema. Aika harvan kaupungin ydin muuttuu näin vähän, Pentti pohtii. Kirjaan on pyritty löytämään vähemmän nähtyjä kuvia, mikä ei ollut kovin helppo tehtävä. Raimo Vahtera kertoo, että lehdessäkin peräänkuulutettiin naantalilaisia penkomaan albumeitaan ja pöytälaatikoitaan että löytyisikö kuvia sodanjälkeiseltä ajalta kun kamerat yleistyivät. – Ei niitä vain löytynyt. Ilmeisesti silloin kuvattiin lähinnä sukua ja ihmisiä, ei niinkään julkisia näkymiä, hän toteaa. Alunperin ajatuksena oli tehdä kirja siitä, miten kauppaa käytiin vanhankaupungin alueella. – Kuvia siitä aiheesta löytyi todella vähän ja ne olivat huonokuntoisia. Raimo sitten löysi finna.fi:stä paljon hienoja valokuvia, joita ei ollut aikaisemmin julkaistu näissä kirjoissa. Ja myös museokokoelmista löytyi paljon sellaisia, Anne Sjöström kertoo. Pentti arvelee, että yhtenä kirjan teemana oleva Naantalin muutos teollisuuskaupungiksi on monelle tapahtunut huomaamatta. – Moni joka kuvittelee tuntevansa Naantalin, ei ollenkaan havaitse, miten vahva teollisuuskaupunki se on. Täällä on isoja yrityksiä, joilla on iso taloudellinen merkitys ihan valtakunnallisesti. Siitä huolimatta on säilynyt se pienen matkailukaupungin maine.   Kirjasta on otettu 500 kappaleen painos. Sitä on myynnissä muun muassa Wanha Naantali -kaupassa, Museokauppa Säsongissa, kaupungintalon palvelupisteessä ja Naantali-päivänä 23.8. torilla.