Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Valot sammuvat maatiloilta

Suomalainen maaviljelijä on joutunut tilanteeseen, josta ylöspääseminen on lähes mahdotonta. Suomen hallitus miettii kriisiapua, joka todennäköisesti saa oppositiosta alleen taas kerran tuomion. Alkaa poliittinen peli, pelinappuloina syyttömät ammatinharjottajat! Vihreät ovat esittäneet leikkauksia maataloustukiin. No sen ymmärtää, kun pääkannattajat taitavat tulla kehäkolmosen sisäpuolelta, mikäli katsoo valatakunnallisia äänestystuloksia. On ehkä aika palautaa mieleen maataloustukien alkuperäinen tarkoitus. Suomi päätti mennä mukaan EU:iin ja neuvottelutuloksen perusteella päätettiin maksaa tuottajahintojen laskemisen takia korjauksena tukea. Tuottajahinnat siis laskettiin valtion ratkaisun seurauksena alle tuotantokustannusten. Pari vuosikymmentä myöhemmin olemme heränneet siihen tosiasiaan, että tuet ovat laskeneet, tuottajahinnat pysyneet samana ja kustannustaso noussut yli 100 prosenttia siitä mitä se oli -90 luvun alussa. Yhtälö on mahdoton ja ei korjaannu enää pelkällä kriisituella. Pikkasen faktaa tuotantokustannuksista. Vuoden 2017 tiedoilla tuotantokustannus (huomioitu normaaleissa katelaskelmissa seurattavat asiat, km-2018). Ohran tuotantokustannus on, kun tuet on mukana 350 euroa/tonni, nykyään siitä maksetaan 160 euroa/tonni (13.8-18). Kauran samainen luku on 330 euroa/tonni ja tuottajahinta on tällä hetkellä 150euroa/tonni. Mikäli tukea ei olisi, on vastaavat tuotantokustannukset 460 euroa/tonni (ohra) ja 440 euroa/tonni (kaura). Tuet merkitys on noin 100 euroa/tonni. Maidolla tuotantokustannus on noin 42 senttiä/litra (10 000l/tuotos) ja ilman tukia 48 senttiä/litra. Yhtälöön kun lisätään tuotantokustannukseen oleellisesti kuuluvat asiat eli tarvikehankinnat, niin inflaatio Suomessa on ollut maatalouspuolella aivan järjetön. Vuoteen 2003 asti oli hankintahinnat perusteltavissa hinnannousuihin, mutta euron tulo hintoihin toi inflaatiopiikin. Nämä oli helposti tarkistettavissa, koska maatalous pitää tuloista ja menoista yleensä itse kirjapitoa ja kaikki kuitit on vielä tallessa jopa 15– 20 vuoden takaa. Joidenkin tuotteiden hinnannousu on ollut jopa 10 prosenttia vuositasolla. Saman huomaa kun käy ruokakaupassa. Ennen euroa kauppalasku oli yleensä luokkaa 100-150 markkaa, nykyään 100 euroa. Jopa lyhyellä matikalla osaa laskea inflaation, se on enemmän kuin 1 prosenttia per vuosi. Kriisituki on perusteltu katovuoden takia, mutta ongelmat eivät siihen lopu. On mietittävä tarkaan, mitä Suomi haluaa omalta ruokatuotannolta. Ongelmat eivät johdu sääoloista, vaan poliitikot ovat saaneet ongelmat aikaan. Sääolosuhteita me tuottajat olemme tottuneet kestämään, mutta silloin perusmaatalous on ollut kannattava toimintaa. Nykyään se ei ole sitä edes huippuvuoden osuessa kohdalle. Monet ovat jo sammuttaneet valot. Tämän vuoden jälkeen taas sammuu valot jopa 1 500 tilalta! Suomen maatalous tuo kuitenkin leivät suoraan ja välillisesti, jalostuksen sekä kaupan kautta, jopa lähes 400 000 ihmiselle. Mika Raukunen Masku