Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

U:gissa Suomen suurin merimetsoyhdyskunta

Uudessakaupungissa on tällä hetkellä Suomen suurin merimetsoyhdyskunta. Kaupungin merialueelta on laskettu 2 380 merimetson pesää. Uudenkaupungin yhdyskunta pieneni edelliskesästä liki 500 pesällä. Enimmillään 20 merikotkan on havaittu saalistavan saman yhdyskunnan sisällä samanaikaisesti. – Yhdyskunnan koko pieneni viime kesästä, joten uskon, että sen määrä pienenee merikotkien takia jatkossakin, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen . Suomen ympäristökeskus (Syke) laski, että kesällä 2018 merimetsojen pesiä oli koko Suomessa noin 26 700. Puolet koko kannasta pesi yhdeksässä suurimmassa yhdyskunnassa. Yli tuhannen pesän yhdyskunnat sijaitsivat Uudessakaupungissa, Kirkkonummella, Eurajoella, Vaasassa, Mustasaaressa ja Turussa. Lähes puolet yhdyskunnista pesi linnustonsuojelualueilla. – Merimetsot pesivät Saaristomerellä nykyään enemmän puissa kuin maapesissä. Maapesä on merikotkien saalistukselle alttiimpi, Rusanen lisää. Rusasen mukaan Uudenkaupungin merialueella on hyviä pesäpaikkoja, koska metsäisiä saaria on paljon ja linnuille riittää syötävää. – Tämän kokoisia yhdyskuntia on ollut aikaisemminkin Suomessa, esimerkiksi Paraisilla ja Merikarvialla. Jotkut yhdyskunnista ovat olleet jopa Uudenkaupungin esiintymää isompia, Rusanen lisää. Merimetsokanta kasvoi Suomen merialueilla kolmella prosentilla edellisvuodesta. Syken mukaan lähitulevaisuudessa kantaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mutta merimetsokanta voi vaihdella alueellisesti paljonkin riippuen muun muassa ihmisen toimista ja merikotkan saalistuspaineesta. Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 49, niitä oli 85 luodolla ja 65 hehtaarin alalla. Yhdyskuntien määrä oli samaa luokkaa kuin neljänä edeltävänä kesänä. Kesän 2017 yhdyskunnista kolmannes pieneni ja kaksi viidesosaa kasvoi. Kahdeksan yhdyskuntaa autioitui ja kokonaan uusia yhdyskuntia havaittiin yhteensä neljä. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle. Merimetsojen kantaa ei olla Rusasen mukaan Suomessa rajoittamassa. – Merimetsojen rauhoituksen purku ei ole kansallisesti päätettävissä. Suomessa on kuitenkin myönnetty viime vuosina useita poikkeamislupia, joilla on voitu häätää esimerkiksi yksittäisiä yhdyskuntia mökkisaarten vierestä, Rusanen toteaa. Rusanen kertoo, että merimetso ei ole Itämeren kalastolle kohtalokas laji, vaikka monet kalastajat sitä mieltä ovatkin. – Suljetuille vesialueille, kuten järville, merimetsojen yhdyskunta voi aiheuttaa enemmän ongelmia, Rusanen kertoo. Hän muistuttaa, että Itämeren kaloja syöviä muita lintulajeja pesii saaristossa neljä kertaa enemmän kuin merimetsoja. Lintujen muuttoaikoina ero kasvaa vielä entisestään. – Kesien lmpötilat, harmaahylkeet ja petokalat vaikuttavat kalastoon ja kalastukseen merimetsoja enemmän. Merimetso syö toki kalaa, mutta eri tutkimukset ovat keskenään ristiriidassa siitä, kuinka paljon se vaikuttaa lajistoon, Rusanen lisää. Suomen merimetson pesimäkanta kasvoi nopeasti vuoden 1996 kymmenestä parista yli 20 000 pariin 2000-luvulla. Pesimäkanta on pienentynyt kahtena kesänä muutamalla prosentilla talvehtimisalueiden ankarien sääolojen seurauksena. Vuonna 2017 laskettiin kaikkiaan 26 000 merimetson pesää Suomen merialueilta, kun kesän laskentojen jälkeen syyspuolella löydettiin vielä yksi uusi merimetsoyhdyskunta.