Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Nuoret kokevat ulkopuolisuutta

Koulut alkavat tällä viikolla kaikissa Vakan alueen kouluissa. Koulumatkan turvallisuus ja koulukiusaaminen ovat nousseet jälleen puheenaiheiksi. Molemmat aiheet ovat tärkeitä, mutta lapset ja nuoret itse jännittävät usein eniten sitä, löytyykö uudessa koulussa tai uudella luokalla kavereita. Turun yliopistossa on tutkittu jo vuosia koulukiusaamista ja kehitelty Kiva koulu -mallia. Kiva koulu -mallissa korostetaan myös vanhempien osuutta. Vanhemmille annetaan neuvoja, miten lapsen kanssa voisi keskustella koulusta. Yksi esimerkki on, että kun seuraavan kerran kysyt koulupäivästä, älä tyydy ihan ok -vastaukseen, vaan tee lisäkysymyksiä. Yksi tärkeä kysymys on, kenen kanssa olit koulussa tänään. ”Jos sais valita, niin mielummin ottaisin, et joku vaikka hakkais mua, mut silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa mua.” Näin yksinäisyyttään kuvaa 12-vuotias poika, jota Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila lainaa kirjassaan Kavereita nolla –  lasten ja nuorten yksinäisyys. Junttila pitää lasten yksinäisyyttä hyvin huolestuttavana ilmiönä. Yksinäisyys ja ulkopuolisuus aiheuttavat sosiaalista kipua, joka neurotieteellisen tutkimusten mukaan näkyy aivoissa samoilla alueilla kuin fyysinen kipu. Se voi jopa sairastuttaa. Tutkimusten mukaan yhä useampi lapsi ja nuori kokee ulkopuolisuutta ja osattomuutta. Nuorisobarometrin mukaan vain 56 prosenttia nuorista kokee kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan. Luku on hälyttävä. Osallisuuden kokemus eli tunne siitä, että kuulun tänne ja sillä, mitä teen on merkitystä, on selkeässä laskusuhdanteessa. Uudenkaupungin uusi opetuspäällikkö Arja Kitola on huolestunut myös lasten eriarvoistumisesta. Haastattelussamme hän kertoo, miten se näkyy maanantaisin koulussa. Kun valtaosa lapsista on viettänyt mukavan viikonlopun, osa lapsista tulee kouluun väsyneinä ja nälkäisinä. Kotona ei ole ollut viikonloppuna ruokaa, eikä huolenpitoa. Osa lapsista on joutunut jopa pakenemaan väkivaltaista vanhempaansa. Viisivuotiaan lapsen elämään on helpompi vaikuttaa kuin 15-vuotiaan. Tästä syystä tänä syksynä alkava opetus- ja kulttuuriministeriön 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu on äärettömän tärkeä.