Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Loppu koulukiusaamiselle

Kohta se taas alkaa, koulu. Joillakin oppilailla on vain yksi suuri toive, ettei joka aamu kouluun lähtiessä tarvitsisi miettiä mitä ikävää tänään joutuu kohtaamaan. Tönitäänkö, pilkataanko, nauretaanko, jätetäänkö yksin vai olisiko tänään se päivä, että kaikki olisivat kavereita keskenään. Myös meillä koulunkäynnin ohjaajilla on todella suuri toive, jos tänä vuonna ei ketään kiusattaisi vaan jokaisella oppilaalla olisi turvallinen olo koulussa. Työtämme on mahdollistaa hyvinvoiva, turvallinen ja kasvun mahdollistava lapsuus ja nuoruus oppilaille ja siihen ei kuulu koulukiusaaminen. Kiusaamisen suhteen ainoa tavoiteltava tulos on nollatoleranssi. Kiusaamista voidaan vähentää, kunhan asiaan todella sitoudutaan ja siihen ollaan valmiita myös käyttämään resursseja. Määrätietoisella ja välittömällä asioihin puuttumisella autetaan sekä kiusaamisen kohdetta että kiusaajaa. Kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää myös muiden lasten kannalta, sillä se on viesti siitä, että jokaisella on ihmisarvo, jota ei pidä kiusaamisella riistää. Kiusaamistapausten selvittäminen on aina aikuisen vastuulla ja niihin tulee puuttua viipymättä. Kuka tahansa voi joutua kiusatuksi. Kiusaaminen on mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Se merkitsee usein myös uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kiusaaminen on aina väärin ja epäkunnioittavaa käytöstä toisia kohtaan. Sitä ei ansaitse kukaan. Turvallisuuden tunteen kannalta on suuri haaste, jos lapsi joutuu pelkäämään jotakuta. Kokemus siitä, että on turvassa, on tärkeää niin pienelle kuin isollekin ihmiselle. Kun elämä on turvallista, lapsella on hyvät edellytykset onnelliseen elämään. Lapsen onni koostuu usein yllättävän yksinkertaisista palasista, tarvitaan vain lämpöä, aitoa läsnäoloa ja myönteisiä toverisuhteita. Muiden kanssa toimiminen on erityisen tärkeä kyky myös lapsen oppia. Opettamalla lasta paitsi omalla esimerkillä myös kertomalla, miten toisten kanssa kannattaa elää ja olla. Empatiakyky ja ystävällisyys ovat piirteitä, joiden avulla lapset tulevat rakentamaan hyviä ihmissuhteita jatkossa. Ystävällinen teko pyrkii toisten ihmisten hyvinvointiin, samoin kuin omaan hyvinvointiin. Itse asiassa koko ihmislajimme menestys perustuu juuri huolenpitoon ja hyväntahtoisuuteen. Näillä pienillä keinoilla voimme yhdessä, jokainen osaltamme, olla rakentamassa turvallista ja ystävällistä kouluyhteisöä, jossa kaikkien oppilaiden on mukava olla. JHL:n koulunkäynnin ohjaajien verkosto vei tänäkin vuonna viestiä #stop koulukiusaamiselle lasten ja heidän perheidensä tietoisuuteen Turun Seikkailupuistossa järjestetyssä kesäkauden päätöksessä, jossa lapset tekivät kanssamme kehukiviä ja ystävännauhoja. Näitä ystävällisyydestä ja lämpimistä ajatuksista muistuttavia kiviä lähti tapahtumasta perheiden mukana ympäri Suomea ja jopa Eurooppaa. Kadulla kulkiessasi saatat sinäkin törmätä pieneen kiveen, joka toivottavasti ilahduttaa päivääsi sekä muistuttaa sinua tärkeästä asiasta. Herman Melville sanoin ”Emme voi elää vain itsellemme. Tuhat säiettä yhdistää meidät muihin ihmisiin ja näitä säikeitä pitkin, myötätunnon lankoina, tekomme kulkevat syinä ja palaavat seurauksina.” Ystävällisyys on räjähtävä voimavara, joka lisääntyy sitä tuhlaamalla. Sanna Pihakivi JHL Varsinais-Suomen KKO-verkosto puheenjohtaja