Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Taivassalon kotiseutupäivä luotti perinteisiin

Sunnuntaina järjestetty Taivassalon kotiseutupäivä Viiasten kartanomuseolla keräsi jo heti alkuhetkillä parkkipaikan pullolleen väkeä. Tapahtumaa järjestivät Taivassalo-seura, alueen tuottajayhdistys sekä kunnan kulttuuritoimi. – Tapahtumassa on jotakin uutta ja paljon vanhaa Se on hyvän kotiseutupäivän resepti. Uusi asia meille on tänne tuotu entisöity vanha pärehöylä, ja siihen liittyen on luvassa päreidentekonäytös, muotoili avajaispuheessaan Taivassalo-seuran hallituksen jäsen Birgitta Tommila . Tommila kehotti vieraita nauttimaan päivästä ja samalla tukemaan kartanomuseon toimintaa. Kotiseutupäivä ajoittuu vuosittain aina elokuun ensimmäiseen lauantaihin, koska kartanomuseo on avattu vuonna 1970 samoihin aikoihin. – Tapahtumassa käy aina mukavasti porukkaa. Tapahtumassa on hyvä ilmapiiri ja yleensä hyvä sää, Tommila lisäsi. Taivassalo-seuran puheenjohtaja Inga Grönlund sanoi, että tapahtumassa käy vuosittain 300–400 henkeä. – Tapahtuman vieraat ovat kesämökkiläisiä sekä entisiä ja nykyisiä paikkakuntalaisia, Grönlund lisää. Kotiseutupäivässä oli monenlaisia työnäytöksiä. Mauri Vilen oli sepän pajassa tulikuuman ahjon ääressä takomassa pientä sorkkarautaa. Toiminta näytti kiinnostavan sekä lapsia että aikuisia. Museon edustalla puiden varjossa oli puolestaan Toive Lehtinen , joka kehräsi omien ahvenanmaanlampaiden villasta lankaa. Paikalle oli tuotu myös Toive ja Mika Lehtisen sekarotuisia kaneja. – Kotiseutupäivässä tavataan aina samanhenkisiä ihmisiä. Ylläpidämme vanhoja perinteitä ja esittelemme museotamme uusille ihmisille, Toive Lehtinen kertoi. Lehtinen oli iloinen siitä, että Taivassalo-seuran väki on kyennyt ylläpitämään ja huoltamaan Viiasten Kartanomuseota. – Vaikka toimijat ovatkin jo hieman iäkkäämpiä, Lehtinen lisää. Kello lähenee yhtä ja väki alkaa kerääntyä taivassalolaisen Tarmo Päivärinnan kunnostaman, Nummelassa 1930-luvulla tehdyn, pärehöylän ääreen. Höylän kunnostettavaksi lahjoittivat Marita ja Jouni Levänen . – Nyt kunnostettu pärehöylä sai ensimmäisen palkinnon Viipurin maatalousnäyttelyssä. Höylä sai patentin tätä varten kehitetystä vipuvarresta, Päivärinta selitti konetta käynnistellessään. Puinen höyläkärry oli kiinnitetty traktoriin ja, kun traktorin moottori käynnistettiin, pyöräytettiin traktorin ja höylän välillä kulkeva muovinen hihna vauhtiin, hihna pyöritti suurta rengasta, josta höylän terä sai vauhtia. Päivärinta otti syliinsä suuren tukin, josta kone alkoi veistellä päreitä. – En itse ole täysin tyytyväinen entisöintiini, koska terä on liian pehmeä. Jos tämä ei nyt toimi kunnolla, niin kehittelen tähän tulevaa museopäivää varten uuden terän, Päivärinta kertoi. Työ sujui lopulta hyvin ja kone alkoi sylkeä päreitä tasaiseen tahtiin.