Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Mynämäestä EM-ennuste

Suomi lähti taannoin olympiakisoihin ilman virallista mitalitavoitetta. Tätä pidettiin jonkin sortin mamoiluna. Nyt Suomen Urheiluliitto on asettanut ensi viikolla Berliinissä käytäviin yleisurheilun EM-kisoihin jopa 3–4 mitalin tavoitteen. Jo nyt on helppo ennustaa, ettei tuollaista mitalisadetta tule. Jos edes yksi suomalainen urheilija pääsee palkintopallille, kisat ovat menneet yläkanttiin. Yleisurheilu taitaa olla edelleen yksi suosituimmista suomalaisten penkkiurheilulajeista, vaikkei valtavalla menestyksellä ole viime aikoina päästy mässäilemään. Myös tulevista EM-kisoista on tarjolla tuutin täydeltä tavaraa niille, joita huippu-urheilun seuraaminen kiinnostaa. Tämä on ehkä hieman kaukaa haettu vakkasuomalainen perustelu sille, miksi EM-mitaliennuste näyttää nollaa. Mynämäen Isku on jo vuosikymmenet järjestänyt ansiokkaasti keväisen Kivistön lenkki -juoksutapahtuman. Kun aikoinaan Mynämäkeen tuli tossuttelemaan jopa yli 700 lasta ja nuorta, niin nyt osanottajamäärä on jämähtänyt 200:n paikkeille. Kun harrastajamassat hupenevat, niin todennäköisyys uusien tähtien syttymiseen pienenee. Etenkin kestävyyslajit ovat ällöä, kun niitä suorittaessa hengästys ja hiki ovat uhkana. Yleisurheilu ei enää kiinnosta nykynuorisoa samalla tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä. Jos ja kun palloilulajit vetävät puoleensa urheilijalahjakkuuksia, niin tässä ei ole sen enempää kummastelemista. Joukkuelajeissa sporttailu kivassa porukassa voi olla hauskempaa kuin yksilölajin treenaaminen. Vakka-Suomessa on tulevana viikonloppuna tarjolla kansallista huipputason nuorisoyleisurheilua, kun Laitilan Jyske ja Uudenkaupungin Kenttäkarhut järjestävät Laitilassa 22- ja 19-vuotiaiden SM-kisat. Mukana on myös sellaisia urheilijoita, jotka ovat edenneet jo kansainväliselle aikuistasolle. Urheilun seuraajille on siis likellä tarjolla livesuorituksia. Kokonaan toinen asia on se, mihin liikunnassa ja urheilussa pitäisi panostaa. Kauniissa puheissa korostetaan harrastusmahdollisuuksien tarjontaa myös niille, joita kilpaileminen ei kiinnosta. Valitettavasti höntsäryhmien perustaminen tyssää usein salivuoro- ja vetäjäpulaan. Mutta menkää juoksemaan Kivistön lenkkiä ja seuratkaa suomalaisten edesottamuksia kivikovahuipulla, jos kiinnostaa.