Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Tummamäen kivi komeilee Riian hautausmaalla

Yli neljä metriä korkea Vehmaan punaisesta graniitista veistetty patsas seisoo keskellä hautausmaata puolipyöreän muurin edessä olevalla aukiolla. Patsaan kylkeen on hakattu teksti Un specigs celsos es pret sauli augsa. Kyse on latvialaisen runoilijan, kansalliskirjailijan ja poliitikon Janis Plieksansin patsaasta Riian hautausmaalla. Plieksans tunnetaan paremmin nimellä Rainis, jonka nimen hän otti vankilavuosinaan 1890-luvun lopulla. Patsaan on vehmaalaisesta aihiosta veistänyt kuvanveistäjä Karlis Zemdega 1933–1934. Rainis kuoli 1929. Patsaan äärellä herää parikin kysymystä. Kuinka 1930-luvun Latviassa taiteilija on voinut tehdä voimakasta homoerotiikkaa tihkuvan veistoksen kansalliskirjailijasta ja maan entisestä kulttuuriministeristä? Mitä tarkoittaa teksti Un specigs celsos es pret sauli augsa? Onko se edes latviaa? – On se, sanoo ravintolan tarjoilija, ja kirjoittaa Latvian Kansallisen Sinfoniaorkesterin ohjelmalehtisen kulmaan: And will rise again strong against the sun. Nousee taas vahvana kohti aurinkoa. Voiko se olla niin? Kuka nousee? Latvia? Rainis? Tätä on nyt sitten vajaa puoli vuotta väännetty, että mitä siihen Vehmaan Tummamäestä lähteneeseen kiviaihioon on kuvanveistäjä Karlis Zemdegan ideoimana hakattu. Suomalaisten Viro-ystävien vuonna 1982 perustaman Tuglas-seuran toiminnanjohtajalta, Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtajalta löytyy linkki. – Minä en osaa latviaa, mutta olen kyllä yhden puheen pitänyt latviaksi. Otan yhteyttä latviaa osaavaan henkilöön. Kuluu aikaa, eikä kuulu mitään. Sitten Jaana vastaa ja pahoittelee, että käännös hieman viivästyi. Käännös kuuluu: Ja nousen voimallisesti ylös kohti aurinkoa. Voimallisesti? Se saattoi sopia 1930-luvun kieleen, mutta tänä päivänä ei kukaan sano, että Ranskan jalkapallomaajoukkue pelasi MM-kisoissa voimallisesti. Siispä soitetaan runoilijalle, ja Tuula Sandström Taivassalosta vastaa. – Voimallisesti ei kyllä oikein rimmaa. Ja väkevä on liian voimallinen sana. Vahva on hyvä ja ehkä sopivin adjektiivi. Siis sovitaan, että Tummamäestä Riiaan vuonna 1933 rahdatussa kivessä lukee: Ja nousen vahvana ylös kohti aurinkoa. Latvian kansallisrunoilija Rainiksen nimi ei ole Janis Rainis, vaan Rainis. Sen taiteilijanimen hän otti vankeuskarkoituksensa aikana1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Rainis oli jo sitä ennen tavannut tulevan aviovaimonsa Elza Valtere-Rozenbergan, joka ei esiintynyt tällä nimellä. Hänen taiteilijanimensä oli Aspazija. Aspazijan hautamuistomerkkinsä on Rainiksen monumentin välittömässä läheisyydessä. Sekin on punaista graniittia. Vehmaalta? Jos Rainiksen hautamonumentissa lukee, että noustaan vahvana kohti aurinkoa, niin sitä ei kiven kuljetus Tummamäeltä Riiaan ollut. Noin 60 tonnin painoisen kiven kuljetuksesta vastasi Lehdon Kiviliike, eikä työ ollut mitään Strömsö-meininkiä. – Kyseessä oli suururakka, joka monien vaikeuksien jälkeen onnistui, ja toi samalla Lehdon Kiviliikettä ja koko Vehmaan kiviteollisuutta kohti uutta nousua, toteaa Olavi Larjama teoksessa Kivi ja multa – Vehmaan kulta (Olavi Larjama, Harri Suomalainen, 1995). Siis sittenkin nousu vahvana kohti aurinkoa? Veistosaihio oli 4,4 metriä leveä, 4,4 metriä korkea ja syvyydeltään 1,5 metriä. Jo pelkästään ehyen kiven löytämisessä ja irti saamisessa oli ongelmia, eikä kuljetuskaan ihan helppoa ollut. Tukkirullien avulla lohkare saatiin Tummamäestä radan varteen kahdessa viikossa. Rautatielavetille lastaus aloitettiin 18. elokuuta 1933 kello 18. Turkuun kuljetus matkasi 15 kilometrin tuntinopeudella, asemien kohdalla vain 5 kilometriä tunnissa. Rautatiematka Turun Crichton-Vulcanin telakalla, josta löytyi riittävän tehokas kraana kiven laivaukseen. Vehmaan kivityöläisten jälkiä kannattaa käydä ihailemassa paitsi Tummamäen ulkoilualueella niin myös Riian Rainikselle nimetyllä hautausmaalla. Ratikka 11:n pysäkki oopperatalon ja Iittalan myymälän välittömässä läheisyydessä, ja siitä kohti koillista. Eikä maksa paljon.