Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

U:gin Rantakadun kaivauksissa löydetty palaneita hirsiä ja kadun pohjaa

Uudessakaupungissa Rantakadun ja Liljalaaksonkadun kulman tontilla tehdään arkeologisia kaivauksia vielä ainakin viikon verran. Kaivaukset tehdään, koska syksyllä tontille aletaan rakentaa senioritaloa. Tontin maakerrostumista on tähän mennessä löydetty useampia kohti Kaupunginlahtea johtavia puisia vesikouruja eli kuurnia. Yksi kuurnista liittyy selkeästi vuonna 1934 valmistuneeseen verstasrakennukseen, mutta loput kuurnista ovat vanhempia. – Kaivoimme esille myös palaneiden hirsien jäännöksiä. Näyttää siltä, että rannassa on työstetty puuta, koska paikalla on paljon puusilppua. On mahdollista, että tontilla on esimerkiksi veistetty veneitä, kertoo Arkebuusi-osuuskunnan arkeologi Elina Saloranta . Paikalla on vanhoja hirsiä, joissa on nurkkasalvoksia. Ne on todennäköisesti purettu jostakin toisesta rakennuksesta ja otettu tilapäiseen uusiokäyttöön. – Hirret ovat tosin pohjois–etelä- ja itä–länsi-suunnassa, mutta ei tämä näytä ehjältä rakenteelta, Saloranta sanoo. Tontilta on löydetty myös mukulakivistä, tiilenpaloista ja pikkukivistä ladottu rannan suuntainen tien pohja. – Kiveystä on löydetty kuutisen metriä. Se on katkennut tontin länsi- ja itäpäässä talon perustuksiin. Talo on tehty tontille vasta 1800-luvun lopulla, Saloranta lisää. Löydetty kiveys on siis tontille tehtyä taloa vanhempaa rakennetta. Saloranta toteaa, että kiveys voisi olla suunnilleen saman ikäinen kuin palanut hirsijäännös eli 1700-luvulta. – Hirsien palokerrosta oli myös tien pohjakivien päällä, hän selventää. Hirsistä rakennusta ei näy alueen vanhoissa kartoissa. Meren ranta oli silloin ylempänä, joten tontilta tehdyt löydökset ovat voineet olla aivan veden rajassa. Asuintontit eivät vielä 1700-luvulla ylettyneet kyseisen tontin eteläreunaan. Salorannan mukaan kiinnostavaa onkin juuri se, mitä toimintaa rannassa on ollut, koska alueella ei asuttu vielä silloin. – Nyt löydetyt hirsirakenteet ovat olleet aivan veden tuntumassa. Asuintontiksi kulmatontti tuli vasta vuoden 1846 palon jälkeen, Saloranta lisää. Tontilla on Salorannan mukaan intensiivinen palokerros. On mahdollista, että se on vuoden 1793 palosta. – Hiiltä ja nokea on erittäin runsaasti. Mietimme jopa sitä, että onko tontilla ollut jokin keittokuoppa, koska paikalla on selkeä palokeskittymä. Tontilta on löydetty suurvalta-ajalle tyypillisten oluttuoppien sirpale. Salorannan mukaan sotamiehet toivat niitä mukanaan 30-vuotisen sodan aikana. – Tosin suomalaiset joivat niistä oluen sijaan paloviinaa. Sirpale voi olla 1600-luvulta tai sitä uudempi, mutta sen läheltä löydetty liitupiippu on 1600-luvun esineistöä. Kutsumme näitä hajalöydöiksi, Saloranta kertoo. Tontilta on tehty useita löytöjä, jotka ovat lähinnä 1700-luvun tavaroita. Löydöt ovat kaakelin, keramiikan, posliinin, fajanssin, ikkunalasien, pikareiden ja pullolasin paloja. – Tontin luoteiskulmassa näkyy steriiliä hienoa rantahiekkaa. Hieman alempana tonttia pilkottaa savi, joten olemme lähestymässä vanhaa rantaa ja merenpohjaa. Hiekka ja puhdas savi ovat luontaisia kerroksia, joissa ei ole ihmisen tuottamaa likaa.