Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Salaperäistä soidinmenoa

Kookkaan kahlaajan lehtokurpan soidin on ainutlaatuinen näky. Lintu lentää jäykin, konemaisin siiveniskuin kesäyössä kuin kiertäen samaa rataa. Pitkästä nokasta kuuluu vuoroin kuiskutus, vuoroin kurnahdus. Kummallinen soidin innoitti aikoinaan luonnon tutkijan piirtämään selkeän kahdeksikon kuvaamaan kurpan lentorataa. Kosiolento vajaan kilometrin säteellä on kuitenkin reitiltään mielivaltainen. Vakka-Suomessa lehtokurppa on yleinen, mutta ei ylenpalttisen runsas laji. Laji pesii myös saaristossa ja Rymättylässä on havaittu vilkasta soidinlentoa. Viime vuosikymmeninä lehtokurppa on lisääntynyt päin vastoin kuin monet lehtimetsien lajit. Osasyynä on se, että nimestään huolimatta kurppa pesii myös tuoreissa seka- ja havumetsissä karuimpia mäntykankaita lukuun ottamatta. Suomessa lehtokurppaa metsästetään vähänlaisesti, mutta talvehtimisalueellaan Keski-Euroopassa se on himoittu saalis. Lehtokurppa on ovela lintu muutenkin kuin soitimellaan. Se johdattaa vainoajansa poikasten luota kauemmaksi siipirikkoa teeskentelemällä ja kaiken kukkuraksi poikanen näyttää kulkevan mukana jalkojen välissä. Mutta tämä on vain näköharhaa.