Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Elvytyspaketti tavoittelee vaikuttavia hankkeita – Ministeri Lintilä ei luvannut peltihallirahaa

Suomi saa Euroopan unionin elpymispaketista käyttöönsä runsaat 2,3 miljardia euroa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) antoi torstaina Turussa varsinaissuomalaisille vaikuttajille vinkkejä siitä, millaisia hankkeita pitäisi ryhtyä suunnittelemaan. – Nyt jaetaan kilpailukykykortteja uudella tavalla. Pääviesti on se, että hankkeiden pitää olla vaikuttavia. Tällä rahalla ei rakenneta yhtään peltihallia takapihalle missään kunnassa, Lintilä totesi. Hallitus on asettanut kuusi painopistealuetta, joihin elvytysrahaa on tarkoitus suunnata. – Tärkeimpiä ovat osaaminen, digitalisaatio ja vihreään liittyvä uusi tekeminen. Nyt laaditaan raakaversiota ja tarkemmin hankkeita pohditaan ensi vuonna. Summat eivät ole ratkaisevia, vaan hankkeiden vaikuttavuus. Lintilä muistutti, että elvytyspakettiratkaisuihin on varattu varsin lyhyt aika. Päätöksiä pitää tehdä viimeistään vuonna 2023 ja valmista on oltava vuoteen 2026 mennessä. – Aikataulu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nyt pitäisi keksiä puoliväkisin hankkeita. Nyt ei ole varaa olla tekemättä laajaa yhteistyötä, sillä tätä ei saa pilata itsekkyydellä. Lintilä huomautti teollisuuden heikosta tilanteesta ja viennin sakkaamisesta. – Talous on kärsinyt, vaikka korona-aikana on tehty oikeita päätöksiä. Keväällä ongelma oli se, ettei yritysten tukemiseen ollut työkaluja. Ymmärrän, että tukea tarvittiin, mutta ministeri ei voinut lähettää repullista rahaa jonnekin ilman lainsäädäntöä. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Markus Sovala korosti, että tässä vaiheessa hallituksen painopistealueet on kirjattu yleisten otsikoiden alle. – Kyseessä ei ole vain rahoituspaketti, vaan kokonaisuus, jolla tuetaan rakenteellisia uudistuksia taloustoiminnan muuttamiseksi. Rahoitus on vain väline, Sovala totesi. Sovala arvioi, että eduskunnalle saadaan selonteko 5–6 viikon kuluttua. – Ensin keskitytään tavoitteisiin ja sitten ryhdytään punnitsemaan ehdotuksia. Tuskin EU:lle pystytään antamaan lopullista ohjelmaa ennen tammikuuta. Ensi vuoden rahoista tehdään päätöksiä lisätalousarviossa helmi- tai maaliskuussa. Sovalan mukaan juuri nyt on aika vaikuttaa, sillä suunnitelma muuttuu matkan varrella. – Hankkeiden koko voi olla vain satoja tuhansia euroja, mutta silloin ne ovat osa jotakin isompaa kokonaisuutta. Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Kari Häkämies kritisoi EU-rahan suuntautumista yksipuolisesti. – Suurin osa on mennyt Pohjois- ja Itä-Suomeen. Muu Suomi on jäänyt mopen osalle, vaikka korona on iskenyt pahiten eteläiseen ja läntiseen Suomeen, Häkämies totesi. Häkämies esitti toiveen hallitukselle. – Nyt ei pidä mennä ilmansuuntien eikä aatesuuntien perusteella, vaan ratkaisujen on perustuttava kylmiin faktoihin. Kaikkia hankkeita on arvioita objektiivisesti.