Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kurjenrahkan kansallispuiston viimeinenkin suo palautetaan takaisin

Kurjenrahkan kansallispuisto on monipuolinen suoalueiden kokonaisuus, jonka luontoa autetaan entistä parempaan tilaan kunnostamalla niitä osia, joita on aiempina vuosikymmeninä yritetty ojittamalla kuivattaa metsätalouskäyttöön. Kurjenrahkan Vajosuolla kaivinkone täyttää suo-ojat, jotta viimeinenkin arvokkaista suoalueista saadaan takaisin kohti luonnontilaa. Kohteessa on jo ensin raivattu pienpuustoa ojalinjoilta, jotta kaivinkone pääsee liikkumaan. Työtä jatketaan myöhemmin poistamalla ylimääräistä puuta, jos talviolosuhteet sallivat. Kurjenrahkan ennallistaminen on osa EU:n rahoittamaa Hydrologia-Life-hanketta, josta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Ennallistaminen hyödyttää soilla eläviä lajeja. Kohde on osa kansallispuiston Vajosuon keidassuokokonaisuutta. Keidassuolla kuivemmat kohdat eli kermit sijaitsevat märkien alueiden eli kuljujen välissä. Ennallistettava alue on ollut luonnontilassa hyvin avointa, pääosin nevaa ja harvapuustoista rämettä. Suot on ojitettu tiheästi ja ojat ovat niin vanhaa alkuperää, että vesitasapaino, kasvillisuus ja puusto ovat muuttuneet hyvin paljon alkuperäisestä.     – Ennallistamisen odotetaankin elvyttävän alueen taantunutta ja osin kadonnutta suolajistoa, sanoo erikoissuunnittelija Johanna Ruusunen Metsähallituksesta. Vajosuota ennallistetaan nyt syksyllä 2020. Tukkimistyö alkoi 12.10. ja kestää arviolta pari viikkoa. Ennallistettavan alueen pinta-ala on 42 hehtaaria, josta osa toteutetaan Life-hankkeessa ja osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman myötä. – Reittejä pitkin voi töistä huolimatta kulkea, mutta kävijöiden on hyvä huolehtia siitä, että kaivinkoneen kuljettaja huomaa kulkijat. Turvavälit on hyvä muistaa nyt myös liikkuvaan työkoneeseen, muistuttaa Ruusunen. Euroopan unionin rahoittamassa Hydrologia-Life-hankkeessa turvataan Suomen arvokkaimpia kosteikkoja vuosina 2017–2023 ennallistamalla soita sekä kunnostamalla puroja ja lintujärviä. Laajassa hankkeessa on mukana 103 Natura 2000 -aluetta ympäri Suomen. Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman toimet auttavat uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä metsissä, soilla ja rannoilla kautta Suomen. Tavoitteena on turvata luontomme monimuotoisuus.