Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Muovitechille 800 metrin testireikä Roukkuliin

Mynämäessä Roukkulin teollisuusalueella Oy Muovitech Finland Ab:n pihalla on viime päivien aikana porattu maahan poikkeuksellisen syvää reikää: 800 metriä. – Se on testireikä, jossa testaamme erilaisia maalämpöputkia ja niiden ominaisuuksia, kertoo toimitusjohtaja Joni Hakula . Muovitech Finland on mukana yhdessä ruotsalaisten kollegoidensa kanssa EU-rahoitteisessa Excess-projektissa, johon osallistuu 21 organisaatiota kahdeksasta eri Euroopan maasta. Nelivuotisen projektin tavoitteena on osoittaa, että matalaenergiataloista on mahdollista siirtyä plusenergiataloihin, jotka vuositasolla tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat.   Projektissa kehitetään tuotteita, joissa plusenergiatalojen vaatimukset voidaan tuottaa niin Suomen kaltaisessa pohjoisessa väli-ilmastossa kuin mannerilmastossa, Atlantin meri-ilmastossa ja välimerenilmastossa. Perusteknologiat ovat pitkälti jo olemassa, mutta tuotteiden integroitu älykäs kokonaispaketti puuttuu. Pohjoisen ilmastovyöhykkeen pilottihanke rakennetaan Helsingin Kalasatamaan. Siellä tekniikan keskiössä tulevat olemaan 800 metriä syvät lämpökaivot, joita käytetään lämpöpumppujen avulla sekä lämmön tuotantoon että rakennuksen eri tavoin tuottaman ylijäämälämmön kausivarastointiin. Muovitechin osuus projektissa on lämmönkeruuputkien valmistus. – Keruuputken osuus esimerkiksi 800 metrin reiässä on monta kymmentä tuhatta euroa, joten pitää tietää tarkkaan mitä tekee, Hakula toteaa   Muovitech Finland ja sen Mynämäessä sijaitseva tehdas on ainoa, joka Suomessa valmistaa maalämpöputkia. Mynämäestä on esimerkiksi juuri lähtenyt Turun toriparkkiin useita kilometrejä putkea. Yritys on markkinajohtaja Suomessa mutta myös monessa muussa maassa. Muovitechin pääkonttori sijaitsee Ruotsissa ja sillä on tuotantoyksiköt myös Norjassa, Hollannissa ja Puolassa. Konsernitasolla se työllistää 90 henkeä. Suomen ja Ruotsin yksiköt ovat liikevaihdollisesti suurimmat. – Tuotekehitys on painottunut Suomeen, viimeisimmät innovaatiot on tehty täällä Mynämäessä, Joni Hakula kertoo. Hakula onkin tyytyväinen, että yritys pääsi mukaan EU-projektiin plusenergiataloa kehittämään. Testireiän Mynämäkeen porasi yhteistyökumppani ST1, jolle työ niin ikään antoi arvokasta tietoa syvien reikien poraustekniikasta. – 400–500 metriin päästään yleensä helposti, mutta sen jälkeen alkaa tulla niin paljon vettä, että työ hidastuu ja kustannukset alkavat kasvaa. Kun aletaan menemään yli kilometrin syvyyteen, pora kyllä pyörii, mutta ratkaistavana on se, miten porauspöly saadaan ylös. Olennaista on saada poraaminen pysymään kustannustehokkaana, Hakula kertoo. Syy miksi alalla halutaan kehittää tekniikkaa syvien reikien tekemiseen on se, että erityisesti tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla tontit ovat niin pieniä, ettei niille mahdu poraamaan monta lyhyttä reikää.   Tuotekehityksen tavoitteena Muovitechilla on tässä vaiheessa löytää oikeanlaiset putkimateriaalit keskisyviin noin kilometrin reikiin. – Putkelta vaaditaan syvällä erilaista paineenkestoa eli normaalia muovimateriaalia ei voida käyttää. Esimerkiksi kahden kilometrin syvyydessä ulkoinen paine on noin 200 baria, Hakula havainnollistaa. Mynämäkeen poratussa reiässä testataan nyt erilaisia materiaaleja ja niiden toimivuutta sekä asennustekniikkaa. – Testireikä oli logistisesti paras tehdä omalle pihalle, vaikka kyllä kieltämättä mielessä kävi sekin, että sen olisi voinut tehdä jonnekin, jossa sen olisi voinut testien jälkeen myydä. Mutta nyt voimme käyttää reikää niin kauan kuin haluamme. Hakula toteaa, että syvien reikien putkien asennustekniikassakin on varmasti odotettavissa ongelmia, joista ei vielä edes tiedetä ennen kuin työtä käytännössä päästään tekemään. 800 metrin testireiän poraaminen on tarkkaan raportoitua: Hakula saa tiedon työn etenemisestä kännykkäänsä kuuden metrin välein. – Testireiällä simuloidaan nyt Kalasataman projektia, johon tulee kolme 800 metrin reikää. Täällä pystytään simuloimaan myös esimerkiksi paineistusta ja lämmönkeruutehoa.