Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vanhustenviikon valtakunnallista pääjuhlaa vietettiin Naantalissa

  Tällä viikolla vietettävän vanhustenviikon teema on Onni on vanheta. Vanhusten juhlapäivää on vietetty vuodesta 1954 saakka aina lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tämänvuotinen, teemaviikon aloittava valtakunnallinen juhla järjestettiin Naantalissa Maijamäen liikuntahallissa sunnuntaina. Tilaisuuden juhlapuhujana oli videon välityksellä eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen . – Valitettavan helposti iloinen ja myönteisesti elämään suhtautuva ihminen leimataan tekopirteäksi ja naiiviksi. Onni ja kiitollisuus ovat ajatuksissamme ja puheissamme kovin harvoin läsnä. Mollivoittoisuudesta huolimatta suomalaiset ovat sisimmältään kuitenkin onnellista kansaa, hän aloitti. Tällä Vehviläinen viittasi YK:n tekemään listaukseen, jossa jo kolmena vuonna peräkkäin suomalaiset ovat yltäneet maailman onnellisimmaksi kansaksi. Huhtikuisen Yleisradion teettämän kyselytutkimuksen mukaan onnellisin joukko ovat yli 60-vuotiaat. – Silloin ihmiset alkavat olla sinut oman elämänsä kanssa, kuormittava vertailu muihin on jo takanapäin, samoin työvuodet. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuret, ja raskaat terveys- ja taloushuolet verottavat onnellisuutta, hän näkee.   Juhlapäivän ja teemaviikon takana oleva Vanhustyön keskusliitto ei palvele ainoastaan ikäihmisiä, vaan tarjoaa apua jo työikäisille ikääntymiseen varautumisessa. Tarjolla on esimerkiksi verkkokurssi, jossa opastetaan asumisen suunnittelua vastaamaan tulevia tarpeita, eläkeajan taloudellista varautumista, annetaan vinkkejä terveyden ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon ja jaetaan tietoa edunvalvonnasta. – Onnellisen ja terveen ikääntymisen kivijalka valetaan yleensä jo aiemmin. Mitä paremmassa kunnossa vietämme keski-ikämme, sitä terveempiä vanhuspäiviä voimme odottaa. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä tehdä omaa hyvinvointia tukevia päätöksiä, Vehviläinen muistuttaa. Kiitollinen mieli ja puhe onnesta eivät Vehviläisen mielestä tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin. Muutakin tarvitaan kuin henkilökohtaisella tasolla tapahtuvaa varautumista ikääntymiseen. Esimerkiksi pienillä eläkkeillä sinnittelevien tilanne tai vanhustenhoidon laatu palveluasumisessa ja kodeissa vaativat laajempaa yhteiskunnallista huomiota. Vehviläinen on tyytyväinen, että henkilöstömitoitusta ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoivassa on saatu nostettua. Valmisteilla on myös perustaa Suomeen uusi vanhusasiainvaltuutetun tehtävä edistämään vanhusten oikeuksien toteutumista. – Mutta paljon on yhä tehtävää varsinkin kotihoidossa. Kodeissa asuvien ikäihmisten turvattomuus ja hoitotyötä tekevien työn liiallinen kuormittavuus ei ole kunniaksi sivistys-Suomelle, hän näkee. Vehviläinen toivoo, että Suomessa pystyttäisiin nykyistä enemmän vauhdittamaan sukupolvien välistä kohtaamista silloinkin, kun oma lähisuku ei näitä kohtaamisen paikkoja luo. – Perhekoot ovat pieniä ja sukupolvet asuvat usein kaukana toisistaan. On paljon lapsia vailla isovanhempia ja toisaalta paljon ikäihmisiä, joiden haave isoisänä tai isoäitinä olemisesta ei ole toteutunut, hän sanoo. Vanhustyön keskusliitto järjesti tilaisuuden yhdessä Naantalin kaupungin ja vanhusneuvoston kanssa. Juhlassa jaettiin Vuoden vanhusteko -palkinto, jonka sai Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry.