Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Rattijuoppo haiskahtaa yhä harvemmin alkoholille

Jos otat, et aja, liikenneturvallisuuskampanjassa valistettiin takavuosina. Valistus on siinä mielessä mennyt perille, että poliisiratsiassa yhä harvemmin jää kiinni rattijuoppo. Kuljettaja voi silti olla sekava, vaikka promillemittari ei värähdä. Näissä tapauksissa Vakan alueella poliisin huumausainetestissä paljastuu useimmiten kannabiksen, bentsodiatsepiinien tai amfetamiinin käyttö. – Tästä ilmiöstä puhuimme ehkäisevän päihdetyön työryhmässä juuri viime viikolla. On huolestuttava ilmiö, että huumeet näkyvät yhä enemmän liikenteessä, Uudenkaupungin ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Taru Joutsa-Huutola toteaa. Työryhmään kuuluu kaupungin mielenterveys- ja päihdeyksikön sekä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lisäksi etsivä nuorisotyö, perhekeskus, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, ikääntyneiden palvelujen edustus, seurakunta sekä poliisi. Joutsa-Huutola sanoo, että Uudessakaupungissa viranomaisyhteistyö toimii erinomaisesti. Myös poliisin kanssa yhteistyö on sujuvaa. Kaikilla on sama suunta työssään: nuoret pitäisi saada ymmärtämään, ettei huumekokeilu ole koskaan täysin riskitön. – Yksi kannabiskokeilukin voi johtaa ensimmäiseen psykoosiin. Ammattilaisten työtä ei yhtään helpota julkisuuteen noussut keskustelu kannabiksen laillistamisesta. Kun osa poliitikoistakin pitää kannabiksen laillistamista kannatettavana, se heijastuu myös nuorten suhtautumiseen. – Jo viime vuoden kouluterveyskyselyssä 8– 9.-luokkalaisten suhtautuminen huumausaineiden kokeiluun oli valitettavan myönteistä ja toisen asteen opiskelijoitten kokeilut ovat lisääntyneet, Joutsa-Huutola kertoo.   Uudessakaupungissa on reagoitu tilanteeseen. Kaupungissa on valmisteltu uusi ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma. Suunnitelmassa on huomioitu kaikki ikäluokat vauvasta vaariin. Päihdeongelmat kun eivät koske vain nuoria, vaan myös ikääntyvillä päihderiippuvuudet ovat lisääntyneet. – Tästä korona-ajasta ei ole vielä olemassa mittareita, mutta sellainen tuntuma meillä ammattilaisilla on, että vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen lisää päihdeongelmia. Myös talouden ja työelämän epävarmuus heijastuu tilanteeseen. Joutsa-Huutola arvioi, että korona-ajan vaikutukset nähdään vasta viiveellä.   Päihdetyön toimintasuunnitelman toteuttamiseen pyritään saamaan mukaan myös paikalliset urheiluseurat ja muut yhdistykset. Toiveena on, että seurat laatisivat omat päihdepelisäännöt. – Olisi hyvä miettiä, miten järjestössä toimitaan, kun törmätään päihteisiin, ja muistettaisiin, että kaikki seuran toimijat ovat myös esimerkkinä ulkopuoliseen maailmaan nähden. Kaupungissa aiotaan ottaa muitakin keinoja käyttöön päihteiden saatavuuden vähentämiseksi. Kaikista keinoista ei voi puhua julkisesti, jotta työ onnistuu. Joutsa-Huutola korostaa, että Uudenkaupungin tai Vakka-Suomen tilanne ei ole mitenkään poikkeava tässä asiassa, päinvastoin. – Tämänkokoisessa kaupungissa ja pienissä kunnissa asiaan on paljon helpompi vaikuttaa, hän uskoo.   Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien. Noin joka neljäs suomalainen on joskus kokeillut kannabista. Huumeiden kokeilu ja käyttö on yleistynyt erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Ikäryhmän vastaajista peräti 45 prosenttia ilmoitti käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämässään. Viimeisen neljän vuoden aikana käyttö on yleistynyt jonkin verran voimakkaammin naisilla kuin miehillä, vaikka miehillä käyttökokemukset olivatkin naisia yleisempiä. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti 2019