Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Karaokelaulajalla on myös laulava koira

Taivassalolaisessa omakotitalossa on kaksi innokasta laulajaa. Raija Hiivola rakastaa laulaa rakkauslauluja. Mitä haikeampi kappale on, sitä enemmän hän saa siihen tunnetta. Myös bichon havanais, eli tuttavallisemmin havannankoira, Helmi nauttii laulamisesta. Sen äänessä on bluesin käheyttä: – Laulapa Helmi, talon isäntä Seppo Hellstén sanoo ja Helmihän laulaa. – Vielä toinen säkeistö, Seppo pyytää ja koira laulaa. Vielä kolmannenkin säkeistön se laulaa nuotilleen samaan tapaan. – Helmi intoutuu laulamaan serenadin aina, kun tulemme kotiin, Raija Hiivola sanoo ja hymyilee Sepolle ja koiralle.   Tämä Seppo se on hänenkin tukijansa. Hiivola on aina pitänyt laulamisesta, mutta hän on ollut kova jännittämään. Niinpä hän nuorempana tyytyi laulamaan vain omille ja hoitolapsille. – Kun vein sitten omaa jälkipolveani laulutunneille Raisioon, ajattelin, että voisinhan sitä minäkin yrittää. Vasta viisikymppisenä Raija Hiivola alkoi ottaa laulutunteja ja uskaltautui vihdoin myös yleisön eteen. Hänelle on kertynyt useita hyviä sijoituksia eri kilpailuista, mutta vasta tänä syksynä Raija sai sen kaikkein kirkkaimman mitalin voittaessaan Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin 50– 69-vuotiaitten naisten sarjan. – Salossa vihdoin jotenkin vapauduin. Takana oli elämänjakso, joka sai tuntemaan, ettei tässä mitään menetettävääkään ole.   Raija Hiivolan toisen korvan kuulo alkoi alentua kolme vuotta sitten. Lopulta korva meni kokonaan lukkoon, sillä ei kuullut mitään. Kuulon menetyksen lisäksi hänellä oli tasapaino-ongelmia. – Laulaminen tyssäsi siihen. Tutkimuksissa kuulon menetyksen syyksi löytyi kuulohermokasvain. Raijalle annettiin kaksi vaihtoehtoa: leikkaus tai sädehoito. Hän valitsi sädehoidon, sillä leikkauksen riskinä oli korvan pysyvä kuuroutuminen. – Sädehoidolla kasvainta saatiin pienenemään. Kuulo palautui, ei aivan ennalleen, mutta nyt kuulen kuulolaitteen kanssa kohtuullisen hyvin. Raija kertoo, että hänen onnekseen juuri sinä syksynä muusikko Hannu Mäki perusti Taivassaloon karaokekerhon. – Se pelasti minut. Kerhossa haluni laulaa palautui. – Meitä on pieni porukka. Kokoonnumme entisessä Trappulan koulussa ja laulamme kukin 2– 3 kierrosta karaokea. Keväällä Mäki kertoi osallistuvansa Eläkeliiton piirin karaokekilpailuun. Raija Hiivola päätti rohkaista mielensä ja lähteä mukaan. – Minulla ei ollut kisan suhteen minkäänlaisia odotuksia. Niinpä yllätyin täysin, kun voitin sarjani. Se voitto tuntui todella hyvältä. Voitto tuli juuri sellaiseen hetkeen, kun sitä eniten tarvitsin.   Hiivola lauloi kilpailussa kaksi kappaletta: Anita Hirvosen Et usko kuinka koskeekaan ja Eija Merilän Yö saaristossa. Raija arvelee, että hän sai ladatuksi kaikki sairastumisensa aikana kokemansa tunteet kappaleisiin ja se toi hänelle voiton: – Olen herkkä ihminen. Laulaessa käsittelen tunteita. Nyt hän valmistautuu Eläkeliiton valtakunnalliseen kilpailuun, jonka semifinaali on 10.10. ja finaali 11.10. Salon Lehmirannassa. Raija on jo päättänyt toisen kilpailukappaleensa, mutta toinen on vielä hakusessa. – Välillä on vaikea valita kappaletta. Jännityksen purkuun hän on löytänyt vihdoin omat keinonsa. Hän käy ennen esitystä ulkona avaamassa ääntä ja hengittelemässä. Myös Seppo on aina mukana kilpailuissa. Hän on tuki ja turva sekä autonkuljettaja. – Juuri nyt koen, että olen tavattoman onnekas, kun sain kuuloni takaisin, Raija kiittelee.