Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Eeri Hyrkkö veteraaniliiton kunniajäseneksi – Muistojen ilta ja kouluvierailut laajenivat Nousiaisista ympäri maata

Nousiaislainen maanviljelysneuvos Eeri Hyrkkö on nimetty Suomen sotaveteraaniliiton kunniajäseneksi. Liiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen ja liiton valtuuston puheenjohtaja, emeritusarkkipiispa Jukka Paarma luovuttivat kunniajäsenyyskirjan maanantaina Nousiaisten seurakuntatalolla järjestetyssä tilaisuudessa. Heikkinen luonnehti kunniajäsenyyttä liiton korkeimmaksi huomionosoitukseksi. Tänä vuonna kunniajäsenyys myönnettiin neljälle henkilölle. – Rehellisesti sanottuna en osannut odottaa tällaista huomionosoitusta. Tämä lämmittää mieltä, sillä myös moitteita on tullut elämän varrella, Hyrkkö totesi. Hyrkkö toimi aikoinaan kahdeksan vuotta Varsinais-Suomen veteraanipiirin puheenjohtajana. – Olen sitä mieltä, etten siinä tehtävässä täysin onnistunut. Sain tehtäväksi sen, että ohiammutuilla olisi samanlaiset edut kuin sotainvalideilla. Kahdeksan vuoden jälkeen tilanne oli kuitenkin melkein sama kuin aiemmin. Kuntoutusta oli tullut, mutta ei juuri muuta. – Silti piirin puheenjohtajuus on ollut yksi parhaista tehtävistäni. Siinä oli sellaista asevelihenkeä, joka on säilynyt korsuista saakka. Kiitospuheessaan Hyrkkö nosti kaksi asia ylitse muiden. – Olin vuonna 1968 Neuvostoliitossa, jossa vierailimme ison kolhoosin kansakoulussa. Siellä todettiin, kuinka veteraanit kävivät puhumassa koululaisille suuresta isänmaallisesta sodasta. Jo paluumatkalla lentokoneessa ajattelin, miksei näin voisi tehdä myös Suomessa. Pienen Suomen armeija sentään pysäytti kaksi kertaa suuren vihollisarmeijan etenemisen ja saavutti torjuntavoiton. Hyrkön idea kouluvierailuista eteni ensin Nousiaisista Varsinais-Suomen muihin kuntiin ja edelleen laajasti ympäri Suomea. Hyrkkö oli tyytyväinen myös Muistojen ilta -ohjelmakokonaisuudesta, jota esitettiin 25 kertaa eri puolilla maata aina Rovaniemeä myöten. Lauluista, musiikista ja runoista koostettu esitys sai valtaisan suosion. – Vaikken itse ole laulaja, niin sotavuosina korsuissa laulettiin paljon vapaa-aikana. Tärkeimmät laulut ja myös runot tulivat silloin tutuiksi. Muistojen ilta oli harvinainen kokonaisuus, jolla oli selvästi sosiaalista tilausta. Muistojen ilta täytti ensin salit Nousiaisissa ja lähialueen kunnissa. Lehtereille mahtui yleensä 350–400 katsojaa ja kuulijaa. – Turun konserttisalissa oli 1000 istumapaikkaa. Siellä esiinnyimme kolme kertaa. Suuria areenoita oli myös muun muassa Espoossa, Helsingissä, Lapualla ja Rovaniemellä. Yleisömäärä nousi 700:aan, kun Muistojen ilta esitettiin viimeisen kerran vuonna 2011 Kalannissa.