Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kanalan tekniikassa paljon ainutlaatuista

Kananmunatalo Munax Oy:n Mynämäen ison kanalakokonaisuuden ensimmäinen kanala on valmistunut. Se on suunniteltu erityisen tarkkaan ympäristöasioiden näkökulmasta, ja yritys laskeekin, että kanalassa päästään 50 prosenttia pienempiin päästöihin tavalliseen kanalaan verrattuna. Pitkälle automatisoidussa 80 000 kanan kanalassa munat kulkevat pesistä suoraan kuljetinta pitkin pakkaamoon, jossa ne pakataan suoraan rasioihin. Tällöin yksi kuljetusvaihe jää kokonaan pois, kun normaalitiloilla munat kootaan ensin kennoihin, ja auto hakee ne muualla olevaan pakkaamoon. – Munat saadaan näin myös entistä tuoreempina kauppoihin, toteaa Munax Oy:n toimitusjohtajan Janne Torikka . Poikkeuksellinen kanala on myös siksi, että siihen on integroitu lantakuivuri. – Tämä on ensimmäinen kanala Suomessa, jossa näin on tehty, Torikka toteaa. Lanta kulkee hihnakuljetinta pitkin kuivuriin ja sieltä varastoon, josta Mynämäen Palolaisissa toimiva Fertilex Oy jalostaa sen pellettilannoitteeksi. Kuivuri käyttää kanoista syntyvää lämpöä, joka johdetaan tuulettimilla kanalasta kuivuriin. – Kun prosessi tehdään heti kun lanta on syntynyt, ravinteet saadaan jäämään tuotteeseen mahdollisimman tarkkaan. Mitään ei haihdu eikä valu vesistöön. Tästä syntyy merkittävin ero muihin kanaloihin nähden.     Samanlaisia monikerroslattiakanaloita valmistuu Krouvinummentien varrella olevalle tontille kaikkiaan kuusi. Seuraavat valmistuvat puolen vuoden välein niin että kolmen vuoden kuluttua kanoja on yhteensä 480 000. Kokonaisuus työllistää valmistuttuaan 20 henkeä. Kanaloiden pääurakoitsijana on mynämäkeläinen Rakennusliike Rekola.   Ensimmäiset ajatukset inline-kanalakokonaisuudesta syntyivät Janne Torikan mukaan noin viisi vuotta sitten. – Hanke käynnistyi virallisesti ympäristövaikutusten arvioinnilla, joka tehtiin varsin tiukalla seulalla. Se kesti puolitoista vuotta. Samaan aikaan eteni rakennus- ja projektisuunnittelu, jossa kaiken edelle nousi kanojen hyvinvointi ja ympäristö. Haluttiin tehdä niin ympäristöystävällinen laitos, ettei kukaan kanalapuolella Suomessa ole vielä sellaista tehnyt, Torikka toteaa. Projektipäällikkö Juhani Torikka kertoo kanalassa olevan hyvin paljon uutta tekniikkaa. – Vaikka kyseessä on iso halli, siellä pystytään hyvinkin yksityiskohtaisesti säätämään asioita kuten valaistusta ja ruokintaa. Jos esimerkiksi nähdään, että kanat tykkää mennä johonkin tiettyyn kohtaan, saadaan sen mukaan säädettyä koko halli samanlaiseksi. Torikka saa yksityiskohtaista dataa kanalasta etäyhteydellä, ja pystyy sen mukaan kotitoimistostakin käsin opastamaan paikalla olevia työntekijöitä.     Yksi kana munii vuodessa 330 munaa, joten Mynämäessä tuotetaan tulevaisuudessa melkoinen määrä munia. Hankkeen valmistuttuakin suurin osa Munaxin volyymista tulee kuitenkin ulkopuolelta. Yrityksellä on viitisenkymmentä munantuottajaa, jotka ovat pääosin sadan kilometrin säteellä Laitilasta. Omien kanaloiden rakentamisen puolesta puhui muun muassa se, että yritys haluaa panostaa vientiin. – He haluavat tulla jalostuspuolen lisäksi auditoimaan myös tuotantotilat. Tilat Suomessa ovat edelleen niin pieniä, noin 20 000 kanaa per tila, että olisi käytännössä mahdottomuus auditoida kaikki tilat, Janne Torikka kertoo. Viimeksi auditoinnin ovat tehneet Singaboren viranomaiset. Munaxin vienti keskittyy munajalosteisiin, kokonaisia munia viedään ainoastaan lähialueelle Baltiaan ja Pohjoismaihin. Tällä hetkellä liikevaihdosta 10–15 prosenttia tulee viennistä. – Tavoitteena on se, että luku alkaisi nelosella. Korona pysäytti Aasian viennin, mutta kotimaan kulutuksessa positiivista on munien kulutuksen kasvu, tänä vuonna noin kuusi prosenttia. – Samaan aikaan munakas on noussut kotitalouksien toiseksi suositummaksi ruuaksi.   Kanalan sijoittumisessa Mynämäkeen oli suurena tekijänä Janne Torikan mukaan se, että kunta osoitti heti alueen, jolle hanketta voitiin lähteä työstämään. Ensimmäisenä kriteerinä oli se, että lähellä ei ole asutusta. Mynämäen yritysasiamies Matti Helenius näkee tärkeänä, että kunnassa on hyvä yritysilmapiiri ja kunta on osapuolena nopea, joustava ja ymmärtäväinen. – Koska Mynämäessä on jo vahva alkutuotanto, on luonnollista jatkaa siitä yrittämällä saada tänne yrityksiä jotka jatkojalostaa niitä. Oma visioni onkin, että Mynämäkeen pitäisi saada elintarvikeyritysten keskittymä. Yrittäjien on silloin helppo toisiinsa tukeutuen tehdä töitä. Juttua päivitetty 29.9.: Lisätty kaksi kuvaa