Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Nyt olisi kompromissien aika – Naantali 24h-tapahtumassa pohdittiin koronakriisin vaikutusta

Miten koronakriisi on muuttanut maailmaa? Mikä on seuraava vaihe, johon olemme siirtymässä? Onko koronakriisi vaikuttanut ilmastonmuutokseen? Muun muassa näistä asioista keskusteltiin Naantali 24h-tapahtumassa torstaina. Aikaisemmat Naantalissa järjestetyt tapahtumat ovat kestäneet 24 tuntia, mutta tänä vuonna tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisesti virtuaalisesti kaksituntisena kohtaamisena, johon osallistui yli 130 eri alan asiantuntijaa ja yhteiskunnallista keskustelijaa. Keskustelun innovaattoreina toimivat Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola , hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae ja Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas. Kantolalle oli annettu tehtäväksi pohtia, mistä tällä hetkellä keskustellaan liian vähän. – On yksi asia, joka on tärkeä tämän koronan aikana. Etlan tutkijoiden havaintojen mukaan nyt häviää noin 500 työpaikkaa päivässä. Kantola arvioi, että jos hyvin käy, uusia työpaikkoja syntyy saman verran tai jopa enemmän. Monet ihmiset joutuvat kuitenkin hakemaan uuden työpaikan tai ammatin. Hänen tulkintansa mukaan koronakriisi vahvistaa populismin nousua, joka alkoi viime finanssikriisistä. – Tällä murroksella on poliittisia vaikutuksia. – Levottomuus lisääntyy, muutoksen häviäjät ovat kapinassa ja äänestävät valtaan uusia poliittisia liikkeitä, jotka aiheuttavat turbulenssia, Kantola analysoi tilannetta. Miten tästä tilanteesta sitten selvitään? Kantolan mukaan yhteiskunnassa tarvitaan kompromisseja, jotka ottavat huomioon kaikki. – Kaikkien pitäisi hiukan joustaa, jotta saataisiin mahdollisimman moni pidetyksi mukana. Kantola oli toiveikas, että jo tästä 2020-luvusta tulee kompromissien vuosikymmen. Tietokirjailija Olli Seuri kommentoi myöhemmin Kantolan puheenvuoroa, eikä hän ollut yhtä optimistinen: – Uhkana on, että ihmisten kokemuspiirit hajoavat merkittävästi. Yhdysvalloissa on jo havaittavissa, miten liberaalit ja konservatiivit ovat toisistaan täysin erottautuneita yhteisöjä ja miten viha on repivä voima. – Pitkällä aikavälillä olen kuitenkin suhteellisen optimistinen. Ajoittaisin kompromissien aikakauden vasta 2020-luvun loppuun.   Hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae osallistui keskusteluun Kööpenhaminasta ja toi näkökulmaa Suomen ulkopuolelta. Hänellä oli esittää kolme aihetta, joita hänen mielestään Suomessa pitäisi juuri nyt pohtia: – Suomi on insinöörikansa, mutta miten insinöörikansasta saadaan myyntikansaa? Suomen pitäisi osata myös myydä. Suvanto-Harsaae kertoi pelkäävänsä, että Suomesta on tulossa uusi Kreikka. – Menot kasvavat nopeammin kuin naapureissa, mutta tulot vähenevät. Päätöksiä tehdään, mutta ne tulevat voimaan vasta myöhemmin. Muutosten tekoon on kiire, jotta Suomesta ei tule uutta Kreikkaa. Tulot ja menot on saatava kasaan, hän vaati. Suvanto-Harsaae halusi kiinnittää huomiota myös Suomen kilpailukykyyn. – Meidän on pienenä maana valittava pari alaa, missä olemme maailman parhaita. Mikä on ala, missä Suomesta voisi tulla maailmanmestari? Esimerkiksi hän nosti Nokian, joka muuttui kumisaapastehtaasta matkapuhelinyritykseksi. – Sen suhteen oli vain yksi ongelma, Suomi teki Nokiasta unilelun. Ajateltiin, että kun Nokialla menee hyvin, Suomella menee hyvin. Ei maa voi jäädä yhden alan varaan, vaan tukijalkoja pitää olla 2– 3. Hän vertasi Suomea toiseen kotimaahansa Tanskaan, jossa on valittu aloja, joihin satsataan. Alojen innovaatioita ja perustutkimusta tuetaan. – Ei Suomikaan voi olla kaikessa hyvä, hän muistutti.   Petteri Taalas toi ilmastoterveisiä Genevestä. Hän joutui toteamaan, ettei vielä olla siinä haarukassa, jossa ilmastonmuutoksen kannalta pitäisi. Koronakeväänä globaalit päästöt putosivat 17 prosenttia, mutta jo kesällä päästöt nousivat lähes aiemmalle tasolle. – Kivihiilen käyttö on jatkunut ja sitä on jopa lisätty. Kiina rakentaa lisää hiilivoimaloita. Myös Saksan päätös luopua ydinvoimasta on johtanut kivihiilen käytön kasvuun. Sen sijaan yritysmaailman puolelta kuuluu hyvää, esimerkiksi finanssisektori on ryhtynyt investoimaan yhä enemmän ilmastomyönteisiin ratkaisuihin. – Asiat etenevät oikeaan suuntaan, mutta toistaiseksi liian hitaasti. Taalas peräsi muutoksia myös kuluttajilta. – Ilmastonmuutos pystytään selättämään pienemmillä muutoksilla kuin mitä Covid on vaatinut, hän vertasi.     Naantali24h järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Tapahtuman järjestävät Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Naantalin kaupunki ja Miltton.