Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Pyhän Henrikin reitti ympärivuotiseen käyttöön – Hanke kutsuu toimijoita Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa

Suomen vanhin pyhiinvaellusreitti Pyhän Henrikin tie kaipaa uudistamista. Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys aloitti elokuussa kaksivuotisen Euroopan unionin maaseuturahaston tukeman Leader-hankkeen, joka ulottuu kahdeksan kunnan alueelle Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Reitti kulkee Turun ja Kokemäen välisellä 140 kilometrin taipaleella Vakan alueella Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa. Vuonna 1999 perustetun pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa ja Pyhän Henrikin tie eläväksi -hankkeen projektipäällikkö Mirja-Riitta Sjöholm esittelivät suunnitelmia maanantaina Nousiaisissa. – Siitä on löydetty merkkejä, että Pyhän Henrikin tietä on kuljettu jo keskiajalla. Reitti avattiin uudelleen virallisesti vuonna 1979, kun taidemaalari Väinö Nummisto laittoi hankkeeseen vauhtia, Elomaa totesi. Elomaan luonnehdinnan mukaan pyhiinvaellusreitti kulkee mitä kauneimmassa varsinaissuomalaisessa ja satakuntalaisessa kulttuuri- ja luonnonmaisemassa. Matkan varrelle mahtuu monenlaisia merkittäviä kohteita. – Yksi tärkeimmistä on Nousiaisten kirkko, joka on Suomen kakkoskirkko Turun tuomiokirkon jälkeen. Siksi on tärkeää, että kirkko olisi avoinna sesonkiaikaan kesäisin, kun matkailijoita on liikkeellä. Varsinainen huippukohta on kirkon sarkofagi, joka on ainutlaatuinen koko Euroopassa. Elomaa luetteli myös muita merkittäviä nousiaislaisia kohteita: Repolan risti, Kirkkomäki, linnavuoret ja lukuisat muinaisjäännökset. – Harvassa paikassa on muinaisjäännöskohteita yhtä tiheästi kuin Nousiaisissa. Toivottavasti rahoitus järjestyisi niin, että Nousiaisten aluetta voitaisiin tutkia vielä tarkemmin. Tutkimustyötä on tehty liian vähän. Pyhiinvaellusreittien suosio on kasvussa. Vaeltajat suuntaavat sankoin joukoin muun muassa Espanjan Santiago de Compostelaan ja Norjan Nidarosiin. Sama ilmiö on havaittavissa pienemmässä mittakaavassa myös Suomessa. – Tätä voisi kutsua meidän aikamme herätysliikkeeksi. Hengellinen, henkinen ja kehollinen yhdistyvät pyhiinvaelluksessa. Samalla saadaan yhteys luontoon ja menneiden vuosisatojen kulttuuriperintöön. Kyse on ekologisesta matkailusta, Elomaa kuvaili. Huolettomuus ja vapaus ovat Elomaan mukaan suurimpia odotuksia pyhiinvaellusreiteillä. – Jotta koko omaisuutta ei tarvitse kantaa mukana, reitin varrella pitää olla huokeita majoitus- ja ruokailumahdollisuuksia. Pyhän Henrikin vaellus on järjestetty keskimäärin kolmen vuoden välein. Viime kesän suunnitelmat kuitenkin peruuntuivat koronatilanteen vuoksi. – Nyt toivomme, että vaellus voitaisiin järjestää ensi vuonna. Reitti ei ole kuitenkaan tarkoitettu vain järjestettyihin vaelluksiin, vaan sitä voi kulkea milloin tahansa. Pyhän Henrikin tie eläväksi -hankkeen ensisijaisena tarkoituksena on kehittää reitti ympärivuotiseen käyttöön. Tämä tarkoittaa majoitus- ja ruokailupalvelujen järjestämistä ja koordinoimista yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa sekä varsinaisen reitin opasteiden parantamista ja erilaisten materiaalien julkaisemista. Erityistä huomiota kiinnitetään kestävän kehityksen mukaiseen matkailuun ja reitin laajaan saavutettavuuteen. Reittihankkeessa on mukana viisi Leader-ryhmää. – Tämä on hyvä esimerkki yhteistyöhankkeesta. Hanke toteuttaa kaikkia Leaderin painopistealueita. Siinä on asukas- ja yhdistystoimintaa ja se luo työpaikkoja. Hankkeessa on myös kulttuuria ja ekologisuutta, Varsin Hyvä -yhdistyksen hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg totesi. Reitin varrella sijaitsevissa kahdeksassa kunnassa järjestetään hankkeesta syksyn aikana tilaisuus, johon kutsutaan kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten edustajia sekä reitin varren asukkaita keskustelemaan ja ideoimaan hankkeen toteuttamista. Mahdollisimman suuri paikallisuus on yksi hankkeen tavoitteista. Infotilaisuus järjestetään Mynämäessä 20. lokakuuta kello 18 seurakuntakodissa ja Maskussa 2. marraskuuta kello 17 Kurittulan koulussa.