Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kevätviljojen puinnit edelleen kesken

Syyskuun vaihtelevat säät ovat keskeyttäneet puinteja useaan kertaan lähes koko maassa. Kevätviljoista on tähän mennessä puitu 60–80 prosenttia. Viljelijöiden luottamus puintien edistymiseen ja sadon laadun säilymiseen on kuitenkin parantunut poutaantumisen myötä, kerrotaan Pro Agria Keskusten antamien tietojen pohjalta laaditussa kasvutilannekatsauksessa. Yhtä myöhäisiä tai vielä myöhäisempiä kasvukausia on ollut esimerkiksi vuosina 2015 ja 2017. Kuluneen kasvukauden onnistumiset ja epäonnistumiset vaihtelevat paljon alueittain paikallisten sääolosuhteiden vuoksi, ja maan rakenteen ja kasvivalikoiman monipuolisuuden merkitys korostuivat. Alkukesän kuivuudesta selvisivät parhaiten kaura ja syysviljat. Tähkäidäntää on Varsinais-Suomessa havaittu vain lakoontuneissa viljakasvustoissa.   Syysviljoista rukiin sadon laatu on ollut useimmilla alueilla odotettua parempi ja syysvehnän laatu vähintään tyydyttävä. Rukiin hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 75-80 kg/hl ja sakoluvut 90-250. Leipäviljakelpoista sadosta arvioidaan olevan 95–98 prosenttia. Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 75–88 kg/hl. Valkuaispitoisuus on ollut 8–13 % ja sakoluvut vaihdelleet välillä 200–500.   Kevätviljat ovat valmistuneet hitaasti. Pisimmällä on ohran puinti, josta on useilla alueilla puitu 70–80 prosenttia. Ohrakasvustojen valmistumista on viivästyttänyt useilla alueilla runsas jälkiversonta. Useilla alueilla ohrasato jää 50–85 prosenttiin keskimääräisestä. Huonoksi sato arvioidaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, muualla välttäväksi tai tyydyttäväksi. Syyskuussa puidun ohrasadon puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti (13–25 prosenttia), mutta osassa eriä puintikosteudet ovat olleet jopa 35 %. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet sekä rehuohralla että mallasohralla 62–72 kg/hl (normaali 62–68). Kaurasta on puitu useimmilla alueilla 60–80 prosenttia. Kauran hehtolitrapainot ovat olleet 50–60 kg/hl (normaali 52–55). Kevätvehnästä on puitu 60–80 prosenttia. Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat olleet 75–85 kg/hl (normaali 77–80).   Erikoiskasvien puinnit ovat alussa. Kevätrypsi- ja rapsikasvustot ovat tuleentuneet hitaasti. Rypsin puinnit ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella, jossa on puitu 85–90 prosenttia. Kevätrapsin puinnit ovat edistyneet hieman hitaammin. Puintien arvioidaan jatkuvan vielä 3-4 viikkoa säiden salliessa. Viljelijät ovat silti toiveikkaita, ja vain 2–5 prosenttia sadosta arvioidaan jäävän korjaamatta. Sato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi, ja sadon laatu välttäväksi tai hyväksi. Härkäpavusta on ehditty puida 30–50 prosenttia. Puintikauden arvioidaan jatkuvan vielä 2–4 viikkoa. Satonäkymät vaihtelevat heikosta tyydyttävään. Herneestä on puitu jo 80–90 prosenttia, ja vain pienen osan sadosta arvioidaan jäävän korjaamatta. Puintien venyminen pitkälle syksyyn on vaikeuttanut syysviljojen kylvöjä useimmilla alueilla. Viimeisiä syysvehnälohkoja kylvetään vielä eteläisimmässä Suomessa. Rukiin kylvöala pienenee noin 20–30 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Syysvehnän viljelyala ei merkittävästi muutu. Useimmilla alueilla viljelijöillä oli aikomus kylvää syysvehnää enemmän kuin kylvöjä lopulta päästiin tekemään. Etelä- ja Keski-Suomen ruislohkoista on orastunut 80–100 prosenttia, syysvehnän orastuminen ei ole yhtä pitkällä. Etelä-Suomen syysviljakasvustoissa on jouduttu torjumaan kahukärpäsiä ja paikoin myös etanoita. Syysöljykasvit ovat taimettuneet nopeasti lukuunottamatta Etelä-Suomen rannikkoaluetta, jossa taimettumistulos on vain välttävä.   Nurmet ovat jatkaneet voimakasta kasvuaan sateiden ja lämpimän sään ansiosta. Laidunkauden arvioidaankin jatkuvan eteläisessä Suomessa vielä pari viikkoa, mikäli säät jatkuvat yhtä lämpiminä. Kolmatta säilörehusatoa päästään korjaamaan koko maassa, mutta kaikilla tiloilla ei kuitenkaan ole tarvetta kolmannen sadon korjuuseen hyvän ensimmäisen ja toisen sadon ansiosta. Eniten kolmannen sadon korjaavia tiloja on Etelä-Suomen rannikkoalueella, Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Sateet ovat hidastaneet perunan sadonkorjuuta. Varastoperunan nostot ovat edenneet yli puolivälin ja siemenperunan nostot ovat jo pidemmällä. Siemen-, tärkkelys- ja varastoperunan sato arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi. Sokerijuurikkaan nostoja ei ole vielä käynnistetty, sillä kasvu jatkuu edelleen hyvänä. Sadosta arvioidaan muodostuvan hyvä tai vähintään tyydyttävä. Varastovihannesten satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi, juureksilla jopa hyväksi. Sateet ovat keskeyttäneet sipulin nostoja useampaan kertaan, mutta istukassipulin nostot ovat edenneet loppusuoralle. Varastoporkkanan nostoja on jo aloiteltu, mutta varsinainen korjuukausi on käynnistymässä syys-lokakuun vaihteessa.