Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vanhoissa saduissa kaikkea opetuksista vessahuumoriin – Tietokirjailija Bengtsson vieraili Nousiaisissa

Vanhin säilynyt satu on peräisin reippaasti yli 4000 vuoden takaa. Henrikin yhtenäiskoulun nelosluokkalaiset saivat pikakatsauksen satujen historiaan, kun tietokirjailija Niklas Bengtsson vieraili perjantaina Nousiaisissa. – Sadut ovat yleensä opettavaisia, mutta niihin voi kuulua myös vessahuumoria. Aiemmin kielenkäyttö oli rehevämpää, sillä nyt satukokoelmien kieltä siivotaan, Bengtsson totesi. Bengtsson luki katkelman Aisopoksen satutekstistä, jollaista ei enää julkaistaisi. Se kertoi kamelista, joka paskansi jokeen. Bengtsson keskittyi juuri Aisopokseen ja eläinsatuihin. – Ihmettelin lapsena satua, jossa kettu sanoi pihlajanmarjoja happamiksi. Tietysti ne ovat happamia. Tässä on kuitenkin vanhaa kansainvälistä lainaa, joka on elänyt vuosituhansia ja joka pohjautuu Aisopoksen tarinoihin. Raaka viinirypäle onkin muuttunut pihlajanmarjaksi. Bengtsson muistutti kansansaduista, joiden kertojista tai kirjoittajista ei ole tarkkaa tietoa. – Esimerkiksi Grimmin veljekset keräsivät kansansatuja ja H.C. Andersen käytti vanhoja tarinoita, joita he muokkasivat. Aisopoksesta ei varmuudella tiedetä, kuka hän oikeastaan oli. Ilmeisesti kyseessä oli oppinut orja, mutta nämäkin tiedot ovat epäluotettavia. Ristiriitaiset tiedot kertovat siitä, että monet ovat halunneet hänet omia. Joidenkin tietojen mukaa Aisopos vaikutti noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. – Internetistä saa nyt miljoonia tietoja, joista osa on totta ja osa ei. Maailma on tekstiä pullollaan, mutta niin oli jo antiikin aikana. Vanhojen tietojen tarkistaminen on vaikeaa, Bengtsson huomautti. Bengtssonin mukaan sadut elävät ja muuttuvat vuosisatojen varrella, mutta niillä saattaa olla juuria hyvinkin kaukana historiassa. Esimerkiksi Tuhkimon kenkätarinan kaltainen satu on kerrottu jo aikoja sitten. Lisäksi nykyinen satukulttuuri lainaa sanoja menneisyydestä. – Kun vaikkapa eläinsatuihin lisätään opetuksia, niistä tulee tietokirjallisuutta. Silti ei aina tiedä, mikä on sepitettä. Jo keskiajalla eläinsatuja käytettiin muun muassa kirkkosaarnoissa. Etenkin ketuista kertovat sadut ovat olleet suosittuja, mutta myös hyvinkin eksoottiset eläimet ovat päässeet esille. Bengtsson tulkitsi satututkijoiden päätelmiä niin, että sadut olisivat aikoinaan tulleet Kreikkaan Egyptistä ja Kaksoisvirranmaasta. – Tosin vanhoja satuja Egyptistä ei kovinkaan paljon ole, koska niitä ei pidetty tärkeinä. Bengtssonin vierailu Nousiaisten kirjastossa liittyi valtakunnalliseen lasten ja nuorten tietokirjapäivään, joka järjestettiin nyt kuudetta kertaa. Tietokirjallisuuden edistämiskeskus rahoitti 20 kirjailijan vierailut kirjastoihin ympäri Suomen.