Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Maaseudun asuttamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja

Korona muutti työnantajien käsitystä etätöistä: että se onnistuu ja on tehokastakin. Nyt onkin Turun yliopiston Brahea-keskuksen suunnittelijan Sami Tantarimäen mukaan menossa maaseudun otollinen aika uusien asukkaiden hankkimiseen. – Työn murros on täällä ja kevät muutti kaiken, eikä paluuta vanhaan ole. Nyt pitää miettiä mitä muutos voi tarjota, ettei se momentum mene ohi, hän painottaa.   Uusista maaseudulla asumisen mahdollisuuksista ja ratkaisuista puhuttiin keskiviikkona Naantalissa pidetyssä Leader Varsin Hyvän järjestämässä Maaseutumania-teematilaisuudessa. Tantarimäen mielestä on tärkeää, että maaseutukunnat pysyisivät digiyhteiskunnan kyydissä. – Niiden pitäisi päästä uusille etätyön myötä avautuville työmarkkinoille, jollain tavalla pystyä kääntämään aivovuotoa edukseen. Pitäisi brändätä ja tehdä itsensä houkuttelevaksi uudella tavalla. Yhtenä vaihtoehtona hän näkee yhteisessä käytössä olevat etätyötilat, jotka eivät vielä ole maaseudulla lyöneet itseään läpi. – Kaupungeissa voidaan rakentaa isoja keskuksia, joissa on monta palvelua saman katon alla, mutta kun siellä samassa kunnassa koitetaan keskustella jonkin vanhan kyläkoulurakennuksen monikäyttöisyydestä, niin ei tule kuuloonkaan, hän harmittelee. Kunnan ja kylien yhteistyön ongelmat nousevat Tantarimäen mukaan liian usein esiin. – Hommassa on jotakin skismaa, jolla on pitkät juuret. Joka ikisen kunnan strategiassa puhutaan yhdessä tekemisestä mutta sanat kolisee kuin joulupallot kuusessa. Toisaalta esimerkiksi Jämsästä on viimeisin esimerkki, jossa elinvoimaa haetaan niin että kylätkin ovat mukana.   Etätyön mahdollisuuksien lisäksi pitää olla tarjolla sopivia asuntoja. Turunmaan saaristosäätiöllä on jo useita onnistuneita kokemuksia keinoista, joilla saaristoa pystytään asuttamaan ja elävöittämään. Säätiön toiminnanjohtaja Anne Franzén toteaa, että saariston vakituisen asutuksen tukemiseksi tarvitaan monimuotoisia ratkaisuja. Saaristossa asuminen ja yrittäjyys kulkevat usein käsi kädessä, toinen toistaan tukien. Brännskärin saaristotila oli säätiön ensimmäinen iso hanke. Kun se osti tilan yhdessä sijoittajaksi tulleen yhtiön kanssa, saaren asukasluku oli nolla. Nyt siellä asuu neljä aikuista ja kaksi lasta. Omistajat remontoivat kaksi asuinrakennusta, sataman ja saunan. Asukkailla on muutama yritys, joiden toimesta siellä on tehty myös uusia projekteja ja investointeja. Paraisilla sijaitsevaa Björkholmin lomakylää säätiö puolestaan vuokraa. Omistajat etsivät jatkajaa, ja säätiö ymmärsi, että joku voisi saada pienestä saaresta asunnon ja elinkeinon. – Koska omistajat halusivat jatkaa asumista saaressa, säätiö otti lainan ja rakensi talon. Se vuokrattiin pariskunnalle, joka ryhtyi pyörittämään lomakylää. Takana on nyt kolmas sesonki, he viihtyvät ja heillä on riittävästi asiakkaita. Viimeisin satsaus oli Rosalan entinen alakoulu, jota säätiö remontoi parhaillaan ja hakee sinne vuokralaiseksi lapsiperhettä. – Idea tuli kyläyhdistykseltä, joka oli huolissaan koululaisten vähenemisestä. Kunta halusi rakennuksen hyvään käyttöön ja myi sen säätiölle edullisesti.   Kun saarikiinteistöjä nykypäivänä myydään, Franzén muistuttaa suurena riskinä olevan sen, että niistä tulee kesämökkejä, jotka ovat käytössä vain muutaman viikon vuodessa. – Ilman vakituista asutusta saariston ainutlaatuinen kulttuuri ja ympäristö häviää, kuten myös mahdollisuudet tarjota täydet palvelut. Niillä, jotka haluavat muuttaa saaristoon pysyvästi, ei ole aina taloudellista mahdollisuutta ostaa kiinteistöä, ja muutoinkin kynnys oman ostamiseen heti on suuri. Joskus tarvitaan välikäsi ja vuokratalo. Saaristosäätiö pyytää vastapalveluksena sen, että vuokralainen muuttaa saareen vakituiseksi asukkaaksi. Franzén kiteyttää säätiön vinkit: – Vuokraa itsellesi, jotta voit vuokrata eteenpäin. Ota lainaa, rakenna ja anna vuokralle. Osta halvalla hyvää tarkoitusta varten.   Säätiön esimerkit ovat Sami Tantarimäen mielestä erinomaisia, ja vuokraamisvaihtoehto mielenkiintoinen. – Suomi on säätiöitä täynnä, tämä olisi mahdollista muuallakin kun vain ryhdyttäisiin yhteistyöhön. Mäntsälässä suunnitteilla olevaa Hermanonkimaan asuntoaluetta esitellyt projektikoordinaattori Viljo Levelä etsii omaan projektiinsa omakotirakentajia, mutta toivoo Suomeen ohjelmaa, joka edistäisi vuokraamista. – On todettu, että miljoona ihmistä haluaisi muuttaa maalle muttei kuitenkaan tee sitä. Ihmisten pitäisi päästä maistelemaan maaseudulla asumista vuokraamalla juuri sen tyyppisen talon, jonka haluaisivatkin.   Tilaisuuden puheenvuorot näkyvät striimattuna Naantalin kaupungin Youtube-kanavalla kahden viikon ajan.