Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kalataloudella nousumahdollisuuksia – Alan haasteet eivät lannista maskulaista Ely-päällikköä

Maskulainen Okku Kalliokoski on työskennellyt viime keväästä saakka Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kalatalouspalveluiden yksikönpäällikkönä. Joku saattaa kummastella, miksi juristi päätyi tällaiseen tehtävään eläköityneen kalatalouspäällikön Kari Ranta-ahon seuraajaksi. – Voi olla, että jonkun mielestä tällaisessa työssä tarvittaisiin biologia. Heitä ja muita asiantuntijoita meillä on torppa täynnä, joten substanssiosaamista on valtavasti, Kalliokoski huomauttaa. Kalliokoski nappasi päällikköpaikan ainoana naishakijana. Työnantaja on jo entuudestaan tuttu, sillä Kalliokoski toimi aiemmin kolme vuotta lakimiehenä Ely-keskuksessa. – Koko työssäoloaikani olen haaveillut esimiestehtävistä. Nyt Kalliokosken alaisuudessa työskentelee 30 henkilöä Turussa, Porissa, Vaasassa, Helsingissä ja Kouvolassa. Kalapomon työ kohdistuu ammattikalastukseen. Kalliokosken urakehitys ei selity ainakaan sillä, että hän olisi intohimoinen vapaa-aikakalastaja. – Muutin pienenä Turusta Uuteenkaupunkiin. Vaikka olen rannikkokaupungin kasvatti, niin olen käynyt lapsuudessa vain kerran onkimassa. Kalastus kuuluu ammatteihin, joiden tulevaisuuden näkymissä riittää pohdittavaa. – Kalastajien ikääntyminen on iso ongelma etenkin rannikolla. Sisävesikalastukseen tulee enemmän nuoria ja työlle löytyy helpommin jatkajia. Kalastus on kovaa työtä, jossa elannon hankkiminen on tiukassa. Myös hyviä puolia on, sillä kalastajan työ on hyvin itsenäistä, Kalliokoski sanoo. Kalliokoski muistuttaa tutuista pulmista. – Hylkeet ja merimetsot ovat aina esillä. Vaikka hylkeitä saa metsästää, niiden ampuminen on tolkuttoman vaikeaa kyttäämistä. Metsästyshaluja vähentää myös se, ettei hylkeitä saa hyödyntää kaupallisesti. Lupakiintiöitä ei ammuta täyteen. – Merimetsokantaa olisi jotenkin pystyttävä rajoittamaan. Pelkkä häirintä on lyhytnäköistä toimintaa ja se vain siirtää ongelmaa paikasta toiseen. Tästä kärsivät kalastajien lisäksi myös mökkiläiset. Toivon, että merimetsotilanteeseen löytyy ratkaisu poliittisessa päätöksenteossa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ymmärrän hyvin myös luonnonsuojeluväen huolen siitä, että tilanteessa ryhdyttäisiin harkitsemattomiin toimiin. Merimetsot ja hylkeet syövät ravinnokseen suuria kalamääriä. Lisäksi hylkeet karkottavat kaloja pois kalastajien apajilta. – Hylje ei ole vain supersuloinen kuutti, joka köllöttelee luodolla. Suomalaiset ovat jo tottuneet syömään kalaa aiempaa enemmän. Kalan kysyntä on kaksinkertaistunut 1980-luvun tasoon verrattuna. Kokonaismäärästä 80 prosenttia tulee kuitenkin ulkomailta, etenkin Norjasta. – Tuo on hirveän iso luku. Meillä on melkoinen käppi kalankasvatuksessa, kun merikasvatukseen on vaikea saada lupia. Mantereella kalankasvatushankkeista on hankala tehdä taloudellisesti kannattavia, Kalliokoski toteaa. Kalliokoski myöntää, että yhtälössä on pulmia, kun kalankasvatus pitäisi sovittaa yhteen Itämeren ja Saaristomeren tilan kohentamisen kanssa. – Keinoja kuitenkin on. Yksi on esimerkiksi sellainen, että kalankasvatuksessa käytetään Itämeren silakoista valmistettua rehua. Kalliokosken mukaan kalataloudessa on vaikeuksista huolimatta valtavasti potentiaalia. – Tunnelin päässä on valoa, joten näen tilanteen toiveikkaana. Nyt on menossa kalabuumi ja lisäksi hallitusohjelmaan on nostettu kotimaisen kalan edistämisohjelma. Kalan terveys- ja ravitsemusplussat ovat tiedossa, joten jos jokainen söisi kalaa suositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa, tämä kohentaisi kalatalouselinkeinon mahdollisuuksia. Kalliokoski uskoo, ettei kalakysynnän kasvu johtaisi pelkästään tuonnin lisääntymiseen. – Norja lohta ei pidä demonisoida, sillä sen jalostaminen työllistää Suomessa. Suomen kalakannat ovat hyvässä kunnossa ja etenkin silakassa olisi mahdollisuuksia elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi ja kuluttajien suosikkituotteeksi.