Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Televisiosta baarikaappi ja siivilästä varjostin

Kaikki lähti Philipsin hienosta 50-luvun televisiosta. – Yhdellä papalla oli televisio saunakammarissa. Emme kehdanneet sanoa, mihin käyttöön sitä ajattelimme, kun ostimme television häneltä, Sonja Stenman sanoo. Voi olla, että pappa olisi ilahtunutkin, kun olisi kuullut, että nyt televisio on hyvässä käytössä. Jani Vornanen on tuunannut televisiosta baarikaapin. – Televisio oli meidän ensimmäinen tuunattu huonekalu. Nyt tämä homma on lähtenyt ihan lapasesta, Sonja nauraa.   Seuraavana talvena pariskunta hankki vanhan asuntovaunun. Se tuunattiin ja kunnostettiin täysin. Sen jälkeen kotiin on hankittu monenlaista tavaraa, jotka Janin käsittelyssä ovat saaneet uuden elämän. Yhdellä kirpputorilla pari bongasi hienon pöydän, johon kuului myös lukuvalo. Musta maali oli lohkeillut, ei sitä kovin kauniiksi siellä heti hoksannut. Nyt pöytä on maalattu pirteän vihreäksi ja valaisin on saanut uuden varjostimen. Siivilästä valo heijastuu pehmeästi tupaan. – Meidän piti oikein etsiä sopivaa lamppua, ettei valo olisi liian kirkas, vaan valo siivilöityisi kauniisti, Sonja kertoo.     Pariskunnalle oli alusta alkaen selvää, että heidän kotiaan ei sisusteta vitivalkoiseksi. – Meille molemmille sellainen valkoinen koti on nounou. Rakastamme värejä. Sonja Stenman on aina harrastanut vanhoja esineitä, niitä hänelle on kertynyt kirpputoreilta ja nettikaupoista aina. Jani Vornanen on aina rakennellut jotain. Kun pari sattui yhteen, oli päivänselvää, ettei kodista tule tylsä eikä aivan tavallinen. Pariskunnan pieni, soma puutalo ja piha ovat täynnä hauskoja esineitä. Vieraat vastaanottaa terassilla mallinukke, joka on saanut nimekseen Riitta. Kun nukke tuli vastaan kirpputorilla, pienen tinkaamisen jälkeen Jani osti sen. Riitta on viihdyttänyt talon väen lisäksi myös vieraita. Tänään Riitta on sonnustautunut tarjoilijan asuun. Koska aurinko paistaa, päässä on tietenkin hellehattu. – Aika moni on säikähtänyt Riittaa. Onhan se hyvin aidonnäköinen, kun sitä yhtäkkiä katsoo, Sonja myöntää. Terassilla on myös vanha pulsaattoripesukone, jolla ei pestä enää pyykkiä. Kun kannen avaa, sen alta paljastuu limonadipulloja. Kone on tuunattu viileäkaapiksi. Pariskunnalta eivät ideat lopu, päinvastoin. – Kun on tähän hommaan lähtenyt, ideoita tulee koko ajan lisää. Tavaroita alkaa katsella eri tavalla. Nyt suunnitelmissa on ”Grande-projekti”. – Hankimme vanhan retkeilyauton, josta aiomme tehdä pihaan huvimajan, Sonja kertoo. Autohuvimaja mahtuu hyvin isolle tontille Uudenkaupungin Orivon kylään.   Sonja arvelee, että jos he asuisivat erilaisessa talossa, mielikuvitus ei laukkaisi yhtä villisti. – Vanha talo inspiroi. Kun täällä joka tapauksessa on rakenteilla koko ajan jotain, huonekalujen ja tavaroitten tuunaaminenkin tuntuu luontevalta. Hän korostaa arvostavansa vanhoja esineitä, vaikka niitä ei kunnosteta alkuperäiseen asuun. – Eikö olekin hienoa, että esineet ovat käytössä. Pulsaattoripesukonetta tuskin kukaan enää käyttäisi pesukoneena, mutta nyt se on muussa käytössä. Riitta tuntuu nyökkäävän vierellä. Missä Riitta olisikaan, ellei tämä pari olisi osunut kohdalle? Hirvittää ajatellakin, tuntuu Riitta sanovan.