Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Miten auttaa koulupudokkaita?

Hallitus suunnittelee oppivelvollisuuden pidentämistä. Käytännössä kaikille nuorille tarjottaisiin maksuton toisen asteen koulutus, eli ammatilliset opinnot tai lukio. Monessa perheessä uudistus otetaan ilolla vastaan. Suomen Lukiolaisten Liitto on laskenut, että lukion kustannukset ovat jo lähes 3 000 euroa. Hankinnat painottuvat opiskelun aloittamiseen. Esimerkiksi pienituloiselle yksinhuoltajaäidille menoerä voi olla liian suuri. Myös nuoret tiedostavat perheensä taloudellisen tilanteen. Tästä syystä osa toisen asteen opiskelijoista käy töissä kustantaakseen itse opintonsa. Näiden nuorten elämäntilannetta oppivelvollisuuden pidentäminen helpottaisi. Oppivelvollisuuden pidentämisellä on toinenkin suuri merkitys. Pelkän perusasteen koulutuksen varaan jääneiden työllisyysaste on hälyttävästi heikentynyt. Tämä on yksi syy, miksi hallitus haluaa pidentää oppivelvollisuutta. Opettajakunnassa kuitenkin pelätään, että ratkaisu ei sittenkään ennaltaehkäise nuorten syrjäytymistä. Kaikki nuoret kun eivät selviä kunnolla edes peruskoulusta. Yli 4 000 peruskoululaisella on jatkuvasti paljon poissaoloja. Näitä koulupudokkaita ei ole vain suurissa kaupungeissa, vaan myös Vakan alueen kouluissa on nuoria, jotka eivät jaksaisi herätä kouluaamuun. Opettajat ovat syystäkin huolissaan. Espoolainen opettaja kiteyttää opettajien ajatukset hyvin Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan: ”On vaikea uskoa, että nuoret, jotka eivät kykene käymään peruskoulua ja joilla ei sen jälkeen ole esimerkiksi kovin hyvää luku- ja kirjoitustaitoa, pelastuvat sillä, että heidät pakotetaan käymään koulua vielä lisää”. Opettajien mielestä peruskoulun oppilashuoltoon pitäisikin suunnata nopeasti lisää resursseja. Kouluilla pelätään, että sote-uudistuksessa on käymässä päinvastoin, kun koulupsykologit ja kuraattorit aiotaan siirtää sote-organisaatioon. Opetusministeri Li Andersson korosti sote-maakuntakierroksella, ettei koulupsykologeja ja kuraattoreja kouluilta olla siirtämässä mihinkään. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa nuorten mielenterveyspalveluita. Koulupsykologit ja kuraattorit halutaan vain osaksi tätä verkkoa. Kunnissa on saatu myönteisiä tuloksia myös etsivästä nuorisotyöstä. Todennäköisesti koulupudokkaiden auttamiseen tarvitaankin kaikki nämä keinot.