Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Painonhallinta ei ole aina helppoa – Ravitsemusterapeutti Sarianna Miettisen mukaan painonnousuun vaikuttavat monet asiat

Painohaasteet keskittyvät usein samoihin perheisiin. Lapset syövät sellaisia aterioita ja välipaloja, joita vanhemmat tarjoavat. Myös ruokarytmi opitaan kotona. Terveystalon ravitsemusterapeutti Sarianna Miettinen suosittelee hakemaan asiantuntijan apua, kun syömiseen liittyy jokin askaruttava asia. – Ravitsemukseen liittyy nykyisin paljon virheellisiäkin mielikuvia. Toisinaan painohaasteiden syynä voi olla hyvinkin pieni asia. Voi syödä terveellisesti, mutta kulutukseen nähden vain hiukan liian paljon. Sopivaa määrää voi olla vaikea arvioida ja se muuttuu iän mukana, hän sanoo. – Kannattaa myös muistaa, että riittävän hyvän ruokavalion voi koota monella tavalla. Ravitsemusterapeutin vastaanotolla ruokavaliota mietitään aina yksilöllisesti.   Jos lapsen paino lisääntyy huolestuttavasti, apua kannattaa hakea aluksi neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta, josta voi saada lähetteen tarvittaessa ravitsemusterapeutille. Yksityisen puolen ravitsemusterapeutille pääsee ilman lähetettä. Kun lapsella on ylipainoa, ravitsemusterapia toteutetaan usein perhehoitona. Aikuiset voivat päästä ravitsemusterapeutin vastaanotolle työterveyshuollon kautta. Jos esimerkiksi vanhempi laittaa ruokavalionsa kuntoon, se heijastuu usein myönteisesti koko perheeseen. Miettinen korostaa, että elämäntapoja ei voi muuttaa kerralla, vaan muutos on aina pitkä prosessi ja yleensä se vaatii myös tukea. – Ravitsemusterapeutin ensimmäisellä vastaanotolla arvioidaan asiakkaan elämäntilannetta ja ruokatottumuksia kokonaisvaltaisesti sekä asetetaan hoidolle tavoitteet. Seuraavilla käynneillä keskitytään ruokavalio-ohjaukseen, muutoksen työstämiseen ja tuetaan asiakasta muutoksessa. Moni ajattelee tietävänsä riittävästi terveyttä edistävästä syömisestä, mutta silti sen toteuttaminen käytännössä on vaikeaa.   Miettinen ei ihmettele, että ruokailuun liittyy paljon virheellisiäkin käsityksiä. – Mediassa julkaistaan yksittäisiä tutkimustuloksia räväköillä otsikoilla. Siitä voi syntyä mielikuva, että ravitsemussuositukset ovat muuttuneet. – Kun esimerkiksi kananmunasta julkaistiin yksittäinen uusi tutkimustulos, vastaanotolleni tuli asiakas, jolla oli käsitys, että nyt munia voi syödä kuinka paljon vaan. Niinhän se ei kuitenkaan kaikille ole. Myös sosiaalisessa mediassa tulee vastaan kaikenlaisia ruokaväittämiä. Miettinen suosittelee miettimään, mikä taho tietoa jakaa. Onko kyseessä virallinen taho kuten Ruokavirasto tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vai onko kyseessä yksittäinen asiantuntija? Mikä on asiantuntijan koulutustausta? – Väittämä voi olla vain yhden ihmisen oma kokemus. Myös ammattinimikkeet ovat harhauttavia. Ravitsemusterapeutti on suojattu ammattinimike, jonka käyttöä Valvira valvoo. Ravitsemusterapeutit ovat suorittaneet ravitsemustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa. Sen sijaan ravintoterapeutti ei ole suojattu ammattinimike, eli periaatteessa kuka tahansa voi toimia ravintoterapeuttina.     Ateriarytmi on terveellisen ruokavalion perusta. Useimmille sopiva ateriaväli on noin 3–5 tuntia. Terveellisen välipalan voi koota kätevästi lautasmalli-ideaa lainaten: kasvis + vilja + proteiinilähde = hyvä välipala Lähde: sydan.fi