Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Tonnikaupalla valkoposkihanhen lihaa hävitetään

Valkoposkihanhien aiheuttamien satovahinkojen johdosta Varsinais-Suomen Ely-keskus myönsi poikkeusluvat, joiden perusteella hanhia saa tappaa Itä-Suomessa tänä ja ensi syksynä yhteensä yli 7 000 kappaletta. Jos kaikki luvat käytettäisiin, kertyisi tästä ihmisravinnoksi sopivaa hanhenlihaa lähes 15 tonnia. Syömättä ne kuitenkin jäävät, sillä vaikka riistalajit kuuluvat maanomistajille, nämä eivät kuulu, sillä ne eivät ole riistaa. Mutta ne eivät kuulu myöskään luvan saaneille viljelijöille eikä metsästäjille. Onko siis niin kuin vanha sananlasku sanoo: parempi maassa, kuin jumalattoman suussa? Onko kateus estänyt lisäämästä säännöksiin poikkeusta, jonka mukaan linnut kuuluisivat vaikkapa maanomistajalle? Eläinsuojelijoiden sydäntä kirvelee, kun näitä harvan ihailemien kaiken vihreän ahmivien ulostelinkojen tappaminen joudutaan vastentahtoisesti sallimaan taloudellisin perustein. Pieni lohtu lienee se, että linnut saavat säällisen hautauksen? Entisaikoina kaikki metsän eläimen kuuluivat kruunulle, siis kuninkaalle. Edelleen ainakin luonnosta löytyvät muinaisesineet kuuluvat valtiolle. Eikö näin ollen voitaisi tulkita lainsäädäntöä niin, että tällaiset ei kenellekään kuuluvat linnunruhot kuuluisivat valtiolle? Valtio saisi huutokaupata ruhot ja osa voitaisiin syödä vaikkapa Linnan juhlissa ja muissa valtiollisissa tilaisuuksissa. Eduskunnan ruokalassakin voitaisiin tarjoilla lintupaistista, ja samalla äänestäjät pääsisivät nauttimaan lintupaistia edustajiensa välityksellä. Kun maailmassa nähdään edelleen nälkää, eikä se ole vieras kotimaassakaan, on suorastaan synti ja häpeä polttaa tai haudata hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Onko päättäjillämme kaikki kotona? Vetäydytään lainsäädännön taakse, ja asia on sillä selvä. Varsinkin nyt kun EU:ssa on aloitettu uusi aikakausi, jolloin aikaisemmin sovitut periaatteet eivät välttämättä enää pidäkään paikkaansa, vaan niistä voidaan poiketa luovalla tulkinnalla, niin miten jokin rauhoitetun hanhen ruhon hyväksikäyttökielto on niin pyhä, ettei sitä saataisi luovalla tulkinnalla sivuutetuksi ilman lainmuutoksiakin. Lakiasiantuntijat siis töihin. Pekka Pihlanto Turku/Velkua