Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Uudessakaupungissa on nyt koronajäljittäjiä

Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloittivat toukokuussa verkkokoulutuksena opintojakson koronavirustapausten kontaktien kartoittamisesta ja tartunnalle altistuneiden jäljityksestä. Ensisijaisesti kurssi suunnattiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilökunnalle sekä alalle opiskeleville. -Koronajäljittäjän työ alkaa, kun henkilö on todettu positiiviseksi taudinkantajaksi, ja hän on saanut siitä tiedon terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jäljittäjä selvittää kuka, missä ja milloin on ollut lähikontaktissa tartunnan saaneen kanssa. Jäljittäminen perustuu kyselylomakkeeseen ja haastatteluihin, kertoo terveydenhoitaja ja Uudenkaupungin terveyskeskuksen tartuntatautien yhdyshenkilö Salme Oksanen . Oksanen on pitänyt Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueella koulutuksia tartunnanjäljityksen ydinasioista, ja terveydenhuollon henkilöstössä on nyt noin 25 jäljittäjää.   Kun henkilöltä otetaan koronanäyte, häntä neuvotaan jäämään omaehtoiseen karanteeniin. Nykyisin koronanäytteiden vastaukset valmistuvat jo kahdessa vuorokaudessa. Jos näyte on positiivinen, henkilölle soitetaan aina ja hänet määrätään karanteeniin. Karanteenin valvonta on aina kunnan tehtävä. Karanteenissa olevalle henkilölle soitetaan 2 –  4 vuorokauden välein, sillä on tärkeää varmistaa, että henkilö pärjää karanteenissa ja että esimerkiksi ruokahuolto on taattu. -Jos positiivisen näytteen antanut henkilö on altistanut vain pienen joukon ihmisiä, tartuntatautien yhdyshenkilö jäljittää altistuneet. Jos kyseessä on joukkoaltistuminen, eli altistuneita on suuri joukko vaikkapa koulussa, kuvaan astuvat koronajäljittäjät, jotka soittavat altistuneille. Tällä hetkellä altistumisia on ollut alueellamme niin vähän, että koronajäljittäjien työpanosta ei ole vielä tarvittu, Oksanen mainitsee.   Tartunnanjäljittäjät eivät ole mikään uusi asia, ja velvollisuus tartunnanjäljitykseen on ollut aina tartuntatautilaissa. Myös Salme Oksasella on pitkä kokemus tartunnanjäljittämisestä. -Tartunnanjäljitys ei liity ainoastaan laajoihin epidemioihin tai pandemioihin. Jäljittäjiä tarvitaan esimerkiksi silloin, jos päiväkodissa on havaittu streptokokkitapauksia, Oksanen täsmentää. Avosairaanhoidon esimies Tanja Pajunen muistuttaa, että parhaiten tartuntoja estetään noudattamalla varotoimia, eli säilyttämällä riittävät etäisyydet muihin ihmisiin ja huolehtimalla riittävästä käsihygieniasta. -Jos tartuntojen määrä alkaisi alueellamme kasvaa, meillä on hyvät valmiudet ryhtyä toimiin. Uusikaupunki oli aivan ensimmäisiä kuntia, joka otti käyttöön myös oman infektiovastaanoton, Pajunen kertoo. Tällä hetkellä Uudessakaupungissa otetaan päivittäin yli 20 koronanäytettä, ja vastausten tiedustelijoita on paljon. Oksanen kehottaakin kaikkia katsomaan testien vastaukset OmaKannasta, sillä ajanvaraus ja koronalinja ovat erittäin ruuhkautuneita. Moni on ladannut puhelimeensa lähipäivien aikana Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuottaman Koronavilkku-sovelluksen, jonka pitäisi auttaa tartuntaketjujen katkaisussa. -Jos henkilö todetaan koronapositiiviseksi, ja hän on ladannut puhelimeensa Koronavilkku-sovelluksen, hän saa terveydenhuollon ammattilaiselta avauskoodin. Koodi näppäillään oman puhelimen Koronavilkku-sovellukseen. Koodi on voimassa neljä tuntia, joten se pitäisi syöttää puhelimeen mahdollisimman nopeasti. Tämän jälkeen avauskoodin syöttäneen henkilön lähellä olleet henkilöt saavat omaan sovellukseensa ilmoituksen, jos he ovat altistuneet. On syytä muistaa, että altistuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita tartuntaa tai karanteeniin joutumista, Salme Oksanen painottaa. Koronavilkkua on testattu kattavasti, eikä se sisällä tietosuojariskejä. Sovelluksen käyttö on täysin anonyymiä, eikä siihen missään vaiheessa kirjoiteta esimerkiksi henkilön nimeä. -Tietosuojaa lisää myös se, että Koronavilkku ei vilkuta heti altistumisen hetkellä, vaan vasta seuraavana päivänä. Sovellus ei myöskään kerro, missä altistuminen on tapahtunut, Oksanen lisää.