Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Exlibristen suunnittelu kiehtoi Maskun Hemmingin oppilaita

Vakka-Suomessa exlibrikset tunnetaan todennäköisesti paljon muuta maata paremmin. Taiteen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin sekä kotiseutuhistorian ja keräilyn ystäviä yhdistävä ikivanha harrastus on tullut tutuksi, koska lähes kaikissa kirjastoissa, ja monessa yhdistyksessäkin, on pidetty kirjanomistajamerkkejä esittelevä tilaisuus hyvällä yleisömenestyksellä. Vuosi sitten julkistettiin kolmannen kerran Suomessa järjestetty kansainvälinen exlibriskilpailu. Kutsun huomasi Maskun Hemmingin koulun kuvaamataidon opettaja Pia Ärnfors. Hän kysyi onko koululaisilla mahdollisuutta osallistua.     Exlibriksissä symboliikalla on suuri merkitys, sillä usein tekijä valitsee kuva-aiheen asioista, jotka ovat hänelle elämässä tärkeitä. Nyt aihe oli vapaa, mutta kolme erityisteemaa oli tarjolla. Niihin moni nuori kohdisti valintansa: Finland, Lapland ja Moominland. Opettajan kannustamana oman kirjanomistajamerkin suunnittelu alkoi. 24 oppilasta osoitti rohkeutensa ja lähetti kilpailuun exlibriksensä, neljä intoutui tekemään kaksikin versiota. Kuvituksena olevia esimerkkejä ei tarvitse hävetä, vaikka ne asettuivat samalle mittatikulle maailman huippujen joukossa, joiden työt olivat etsauksia, litografioita tai muita vaativia käsityötaidolla valmistettuja, sekä yhä laajemmin alaa valtaavaa tietokoneohjelmien hyödyntämistä yhdistettynä esimerkiksi akvarelleihin tai valokuviin. Exlibris Finland 2020 -kilpailu kokosi 29 maasta 184 taiteilijalta 626 upeaa työtä pienoistaideteoksina. Taidegraafikko Martin Ahlströmin johdolla työskennelleen juryn urakka osoittautui vaativaksi. Voittajatyö kuvasi Euroopan ja Aasian maanosat tyylitellysti yhdistävää Bosborinsalmen siltaa.     Harrastuksen ikärakenne kaipaa mukaan nuorisoa. Tämän tiedostaen järjestäjät kannustukseksi laajensivat hankettaan niin, että kaikilta osallistujilta hyväksyttiin vähintään yksi työ kilpailun kirjaan. Exlibrislehti esitteli sivun koosteena Maskun Hemmingin koulun oppilaiden taideteoksia. Työt olivat maksimissaan A4-koossa. Suomen käytännön mukaisesti originaalit luetteloidaan exlibriksiksi vasta, kun ne on monennettu käyttömerkkeinä kirjaan liimattavaan kokoon, jolloin niitä myös kerätään ja vaihdetaan. Suomalaisilla arvioidaan olevan reilusti yli 25 000 exlibristä. Tauno Piiroinen