Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Hirvieläimille ennätysmäärä pyyntilupia – peurakolarien määrä on kasvanut viime vuodesta

Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimialueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle 18 513 valkohäntäpeuran- ja 1 552 hirvenpyyntilupaa. Yhteensä hirvieläimille myönnettyjen pyyntilupien määrä ylitti ensimmäistä kertaa 20 000 yksilön rajapyykin. Valkohäntäpeurojen lupamäärä lisääntyi viime metsästyskaudesta noin kahdeksan prosenttia. Haetulla pyyntilupien määrällä valkohäntäpeurakantaa on mahdollista vähentää tavoitteiden mukaisesti. Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston tavoitteena on kannan kasvun pysäyttäminen paikalliset erot huomioiden. Yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.   -Varsinais-Suomessa on yhteensä 19 riistanhoitoyhdistystä. Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistykselle myönnettiin kolmanneksi eniten, eli yhteensä 1 252 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Enemmän lupia myönnettiin vain Loimaan seudun ja Pöytyän seudun riistanhoitoyhdistyksille, kertoo riistapäällikkö Mikko Toivola. Valkohäntäpeurakannan vahvuus näkyy myös kolaritilastoissa, jotka ovat kasvaneet viime vuodesta. -Tänä vuonna Vehmaalla on sattunut peurakolareita viikoittain. Kolarit ovat olleet yleisiä myös Taivassalon ja Kustavin alueella. Onnettomuuksien estämiseksi metsästystä pyritäänkin usein keskittämään riskialueille, kertoo Vehmaan metsästysseura Eräveikkojen peuranmetsästyksen johtaja Sami Simola . Simola arvelee, että osittain peurakolareiden määrää on nostanut koronaepidemian aiheuttama etätyö, jonka vuoksi monet ovat ajaneet alkukeväästä lähtien mökeilleen tekemään etätöitä.   Ravintoa peuroille on Vakka-Suomen alueella paljon, ja etenkin sokerijuurikas- ja syysviljapellot houkuttelevat niitä ruokailemaan. Tällaisilla seuduilla autoilijan kannattaa olla erityisen tarkkana ja tarkkailla myös tien pientareita. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2020 keväällä tekemän arvion mukaan valkohäntäpeurakannan kasvu on Suomessa tasaantunut. Koko maan kanta-arvio oli vajaa 109 000 eläintä. Arvion mukaan noin 25 prosenttia lajin yksilöistä elää Varsinais-Suomen alueella. -Metsästyskauden alkaessa valkohäntäpeurakanta on suurimmillaan, sillä vasat ovat syntyneet keväällä ja alkukesästä. Jo ainoastaan metsästysseura Eräveikkojen alueella kanta-arvio on noin 300 yksilöä, kun kausi alkaa. Yhteensä Eräveikot on hakenut 150 pyyntilupaa, mutta jos kaatoprosentti on sata, kuten kahdella edellisellä kaudella, lupia voi hakea Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistykseltä lisää, Simola kertoo. Hirvikantaa hoidetaan Varsinais-Suomessa viidellä eri hirvitalousalueella. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli alueella kevättalvella 2020 reilut 3 500 yksilöä. Tämä on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2019. Metsästäjät hakivat tulevalle metsästyskaudelle yhteensä 1 552 hirvilupaa, mikä on 170 pyyntilupaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistykselle on myönnetty 58 hirvenpyyntilupaa. -Hirvikanta on suhteellisen pieni, ja se näkyy kolaritilastoissakin. Tänä vuonna metsästysseura Eräveikkojen alueella on sattunut vain yksi hirvikolari, huomauttaa Simola. Metsästyksen lisäksi kolareita pyritään vähentämään myös varoitusmerkeillä, riista-aidoilla ja riistanauhoilla. -Ely-keskuksen ja riistakeskuksen rahoittamista riistanauhoista on suuri hyöty, kun ne asennetaan oikein ja oikealle korkeudelle. Hirvi voi juosta helposti nauhan läpikin, mutta peura ja kauris pelkäävät nauhan liikettä. Tänä syksynäkin uutta nauhaa vedetään teiden varsille paljon. Tulevana lauantaina metsästysseura Eräveikot vetää yhteensä puolitoista kilometriä riistanauhaa riskialttiille teiden varsille, kertoo Simola.