Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Jenkkiautojen viemä mies – Miki Helminen on rakennellut viittäkymmentä autoa tallissaan

Se on kuin kuume. Jostain vain tulee ajatus, että tietynlainen auto pitäisi saada. Uusikaupunkilainen Miki Helminen ei osaa oikein tunnetta selittää. – Pappa puuhasteli aina autojen kanssa. Olen tykännyt pikkupojasta asti jenkkiautoista. Kun Miki sai ajokortin, ei 18-vuotiaalla ollut vielä varaa amerikanrautaan. Niinpä hän osti vuosimallin -72 Taunuksen. Sen kun laittoi nättiin kuntoon, olihan sekin kaunotar, mutta jenkkiautot ovat sittenkin eri maata.   Kolmekymppinen Helminen on ehtinyt elämässään omistaa viitisenkymmentä autoa. Kun hän hankkii auton, hän rakentaa sitä aina vain itselleen. – Sitten se kuitenkin vaihtaa omistajaa. Nyt tallissa on yksi jenkkikaunotar, josta Miki ei aio luopua. Vuosimallin -55 Monterey on museorekisterissä. – Sen vuoksi sitä ei voi juuri muuttaa, vaan auto on laitettu alkuperäiseen kuntoon. Kaunotar on piilotettuna Helmisen talliin, eikä sitä tälläkään kertaa ajeta ulos. Uteliaille tiedoksi, että sen penkeille voisi kuvitella Marilyn Monroen . Auto on Amerikan valtateille sopivan leveä, väriltään punavalkoinen ja penkit ovat tyylille uskollisesti verhoiltu nahalla ja tekstiilikankaalla. Kaiken kruunaa kromiratti. Mutta tänään tultiin ihailemaan kahta vanhaa herraa, jotka ovat Miki Helmisen uusimpia hankintoja. Toinen on viime syksynä talliin eksynyt harmaan charmikas vuosimallin -31 Ford Coupe. – Tänä kesänä minulle tarjottiin toista Ford Coupea. Sanoin ensin, että en keksi syytä omistaa kahta. Niinhän siinä kuitenkin kävi, että vuosimallin -30 oranssi Ford Coupe kiiltelee tallissa houkuttelevana kuin Tuttifrutti-makeinen.   Molemmat autot ovat niin sanotusti työn alla. – Jos joku kuvittelee, että ostaa tällaisen auton ja vähän laittaa, luulo on väärä. Jos auton todella rakentaa Hot Rodiksi, ei siitä jää kuin alkuperäinen kori, Helminen oikoo mielikuvia. Hot rod -harrastusta tuntemattomat eivät ymmärrä, kuinka paljon kustomointi oikeasti vaatii työtä. Esimerkiksi Montereyn kunnostamiseen Helminen on käyttänyt satoja tunteja. Oranssin Fordin kustomointi on vasta kalkkiviivoilla, mutta sininen Ford on ollut jo talven aikana käsittelyssä. Charmikkaan harmaan herran katto on vaihdettu. – Näissä malleissa on ollut alun perin puukehikkoinen nahkakatto, kuten tässä toisessa vielä on, Helminen viittilöi oranssin karkin suuntaan. Harmaan herran katto on nyt metallia ja hyvin matala. Sisätiloissa on siirretty penkkejä. – 30-luvulla ihmiset olivat kaiketi pienempiä, Helminen selittää. Myös auton kone ja alusta ovat täysin uutta. Konepellin alla hyrisee ärhäkkä V8-moottori, jota Helminen on rakentanut Trafin erikoisluvalla. Alun perin näissä malleissa on nelisylinterinen moottori. – Autoihin voi tehdä lain sallimissa puitteissa mitä vain. Kustomoinnissa vain mielikuvitus on rajana. – Jos eteen tulee haaste, vie vain vähän enemmän aikaa saada tehtyä se, mitä haluaa. Ärhäkkä auto on saanut alleen myös muhkeammat renkaat. Alle on vaihdettu vuoden 40 Fordin 16-tuumaiset vanteet ja Firestone-renkaat. Ford Coupet edustavat aikaa, kun autojen suunnittelussa ei vielä mietitty aerodynamiikkaa. Coupeissa on pystytuulilasi ja korin muotoilu on koppalakkimaisen jäykkää. Helmistä miellyttää kustomoinnissa old school -meininki. – Haen sitä, mitä on ollut 50-luvulla. Sen huomaa tallissa, jonka seinillä on 50-luvun rock-henkisiä metallilaattoja ja taustalla soi rockabilly. Kolmekymppisiä hot rod -harrastajia on Suomessa vähän, laji on enemmän vanhempien miesten alaa. Syy on todennäköisesti autojen hinnoissa. Esimerkiksi Ford Coupen hinta kipuaa nettikaupassa helposti 75 000 euroon. Helminen tekee tallissaan ihmeitä. Esimerkiksi sinisenharmaa Ford tuli hänelle kauhtuneessa kunnossa. Miehen käsittelyssä auto on saanut uuden elämän. – Rakentelen talvisin ja kesällä autoilla ajellaan. Tänä kesänä Uudessakaupungin katukuvassa on pantu merkille kirkkaankiiltävä oranssi Ford Coupe. – Sillä kun ajelee maantiellä satasta, niin hiukan täristää. Mutta onko se ihme, jos runko on tehty 40 km/h:n nopeudelle, Helminen naurahtaa.     Autojen maahantuontia Helminen ei harrasta, vaikka työssään kierteleekin myös maailmalla. Miki käy loistoristeilijöillä huoltamassa sammutusjärjestelmiä. – Ei työkeikoilla autonäyttelyihin ehdi, ellei sitten satu olemaan ihan samassa kaupungissa. – Ainoa autotapahtuma, jossa pyrin käymään vuosittain, on Pistons Rumble -autokerhon kesätapahtuma. Se on pienimuotoinen, mutta hot rod -harrastukseen keskittyvä.