Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Epävarmuus leijuu kunnissa – Valtion koronatuet tasaavat verotulomenetyksiä tänä vuonna, mutta se tuskin riittää

Tästä vuodesta selvitään jotenkuten, mutta kun koronan vaikutukset eivät jää vain tähän. Näin voi tiivistää sen, miten kunnanjohtajat ja kaupunkien talousjohtajat arvioivat kuntien selviävän taloudellisesti koronasta. – Valtion osoittamat tukitoimet ovat olleet kuntatalouden kannalta merkittäviä ja tämän vuoden osalta suhteellisen riittäviä, Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen sanoo. Samoin arvioi Maskun kunnanjohtaja Arto Oikarinen: – Verotulot jäävät alle alkuperäisen arvion, mutta eivät kuitenkaan niin paljon kuin keväällä arvioitiin. Valtionosuuksien korotukset korvaavat verotulojen alentumista. Myös Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takala toteaa, että valtionosuuksien korotukset ovat pääosin kompensoimassa verotulojen laskun. – Mutta ne eivät riitä kattamaan käyttötaloustulojen laskua ja käyttötalousmenot kasvavat joissakin palveluissa, kuten sosiaalipalveluissa. Naantalin kaupungin talousjohtaja Heli Lähteenmäki ennakoi, että Naantali selviää tästä vuodesta suht kuivin jaloin. – Koronatukia Naantali saa tämän hetken tiedoilla yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Lisäksi on haettu opetus- ja kulttuuriministeriön kohdennettuja hankeavustuksia ja saatu myönteinen 0,5 miljoonan euron päätös. Lähteenmäki pitää silti tilannetta kuntien kannalta haastavana. – Epävarmuutta ennusteisiin sisältyy, sillä esimerkiksi sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisen tavasta emme vielä tiedä ja verotuloennusteet tarkentuvat syksyn aikana. Takala arvelee, että erikoissairaanhoidon käyttö on jäämässä tänä vuonna alle viime vuoden, mutta koska hoidon tarve ei häviä mihinkään, käyttö siirtyy ensi vuodelle. Sosiaalipalvelujen, opetuksen ja varhaiskasvatuksen tukipalvelujen ja oppilashuollon tarve on jo nyt kasvanut. Jos kunnan talous on ollut tiukoilla pandemiaa ennen, nyt tilanne on vielä vaikeampi. – Koronan suurin vaikutus näkyy kunnan tuloverokertymän romahtamisena. Viimeisimmän Kuntaliiton ennustekehikon mukaan verotulokertymä on 1,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä 2020 talousarviossa on arvioitu, Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg kertoo. Lisäksi tulojen menetykset Mynämäessä ovat Österbergin mukaan jo tähän mennessä noin 80 000. Yhtälö on haastava, kun samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat. Österberg pitääkin koronavaltionosuuksia riittämättöminä. Samaa mieltä on Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen: – Ennakkotietojen mukaan jotain lisähelpotuksia kunnille ilmeisesti olisi tulossa valtion syksyn budjettiriihessä, tosin pitkä virkaura on tehnyt minut jo hivenen pessimistiksi valtio –  kunta -suhteessa. Toivon, että olen väärässä ja jotain lisähelpotuksia tulisi, Koskinen sanoo. Myös kunnanjohtaja Veijo Katara arvioi, että koronavaltionosuudet eivät ole olleet kunnille aivan riittäviä. Kustavi kuitenkin selviää tästä vuodesta hyvin. – Koronalla on jossain määrin heikentävä vaikutus, mutta kaikki kunnan talouteen vaikuttavat tekijät huomioiden vuodesta on todennäköisesti tulossa ylijäämäinen. Huolestuneempi hän on sairaanhoitopiirin tilanteesta. – Valtionosuutta sairaanhoitopiirille tulee lisätä, Katara sanoo. Myös Österberg huomauttaa, että sairaanhoitopiireille erikseen maksettavan koronatuen on jo etukäteen tiedetty olevan liian alhainen. – Mahdolliset alijäämät tulevat jäsenkuntien maksettaviksi lähivuosina.   Kunnanjohtajat korostavat, ettei valtion tuki vain tälle vuodelle riitä. Koronan varjo on pitkä. Maskun Oikarisen mielestä kuntien pitäisi saada lisäeuroja myös ensi vuonna. – Niitä ei ole luvattu, vaan kunnilta ollaan perimässä takaisin tänä vuonna saatuja korotuksia. Samoin ennakoi Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala: – Peruspalvelujen valtionosuuksien lisäyksestä tulee meille yhteensä runsaat 200 000 euroa. Onhan tämä mukava lisä tässä vaiheessa, mutta kyllä valtiolla on ollut taipumusta myös takaisinperintään. Ensin annetaan ja seuraavana vuonna vähennetään pois. – Koronapandemiasta toipuminen kestää useamman vuoden, vaikka yleinen taloudellinen tilanne on lähtenyt piristymään keväällä arvioitua reippaammin, Lähteenmäki Naantalista arvioi. – Valtion tukitoimet eivät voi kohdistua pelkästään vuodelle 2020, koska koronan vaikutukset vaikuttavat myös tulevien vuosien talouden suunnitteluun sekä lopulliseen tulokseen, sanoo myös Nousiaisten Teemu Heinonen. Vakka-Suomen Sanomat kartoitti pandemian vaikutuksia kuntatalouteen sähköpostikyselyllä. Kyselyyn tuli vastaus kaikista lehden kahdeksasta levikkikunnasta.