Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Liikuntahallia odotellessa

Nousiaisissa säilyy tulevissakin vaaleissa käytäntö, että koko kunta on yhtä äänestysaluetta. Näin päätti Nousiaisten valtuusto maanantai-illan suhteellisen lyhyessä kokouksessaan. Yksi äänestysalue oli käytössä ensimmäisen kerran vuonna 2018, ja asiaa valtuustolle valmistellut hallintojohtaja totesi sen olleen järjestelyjen kannalta erinomainen. Tähän on monessa muussakin kunnassa siirrytty muun muassa siksi, että mitä vähemmän alueita, sitä vähemmän pitää valita vaalitoimitsijoita jne. Äänestäjänkin kannalta yhden alueen voi laskea plussaksi, sillä takavuosina äänestyssalaisuuden säilyminen oli vähän niin ja näin, kun pienissä kunnissa saattoi pienempien äänestysalueiden tuloksia silmäillessään jo arvalla, kuka oli sille ja sille äänensä antanut, tai että miksi se ei tästä kylästä saanutkaan yhtään ääntä.   Äänestysaluejako säilytettiin yksimielisesti, mutta Kari Salminen (ps.) esitti hyväksyttäväksi ponnen (nykysysteemissä toimenpidealoitteen) että kunnanhallitus ottaisi vakavasti harkintaan äänestyspaikan vaihtamisen kirkonpiirin koulun sijasta tulevaan liikuntahalliin. Salmisen mielestä äänestyspaikan pitää olla keskustaajamassa, ja äänestämässä käyminen olisi sitten samalla hyvä tilaisuus kuntalaisille tutustua uuteen uljaaseen halliin. Antti Airikki (kesk.) puolusti kirkonpiirin koulun keskeisyyttä, koskapa sinne on esimerkiksi Paistanojalta kuusi kilometriä ja Nummelta neljä. Tässä vaiheessa P etteri Paananen (kok.) otti osaa keskusteluun, ja muistutti ettei nyt olla päättämässä äänestyspaikasta vaan äänestysaluejaosta, johon hallintojohtaja Riikka Liljeroos nyökytteli, että juuri näin on asia. Keskustelu kuitenkin jatkui, ja ääneen pääsi useampikin valtuutettu, jotka olivat pontta vastaan. Matti Anttila (kesk.) otti esille käytännön seikan ja totesi, ettei ole ponnen takana, koska sali ei sovellu tällaiseen toimintaan. Koululla on esimerkiksi paremmin saatavilla äänestyksen jälkeen tarvittavat kokoustilat. Katri Lakkapää (kok.) puolestaan huomautti, että jos laajassa kunnassa piirrettäisiin karttaan ympyrä kirkonpiirin koulun ympärille, se on aika keskellä.   Kun näytti siltä, että ponnesta pitää ryhtyä äänestämään, Satu Anttila (sin.) veikkaili, että tämmöisellä ponsien pamauttelulla pyritään vain saamaan nimi lehteen. Salminen kiisti jyrkästi, että hänen tavoitteenaan olisi tässä asiassa julkisuushakuisuus, vaan se, että valtaosa äänioikeutetuista asuu lähempänä liikuntahallia kuin kirkonpiirin koulua. – Maantieteellisesti voidaan piirtää minkälaisia ympyröitä tahansa, mutta kyse on volyymista ja siitä, että demokratia toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, Salminen huomautti. Aikansa keskustelua kuunneltuaan puheenjohtaja Reima Rantanen (vas.) ehdotti, josko Salminen voisi ponnen sijaan tehdä ehdotuksestaan valtuustoaloitteen, ja tämä sopi Salmiselle. Äänestyspaikka tulee siis aikanaan päättäjien käsittelyyn, kun aloitteen valmistelu etenee kunnan rattaissa.   Toinenkin aloite, Keskustan valtuustoryhmän, koski liikuntahallia. Ryhmä on huomioinut, että keskeiselle paikalle valmistuva iso rakennus tulee ympäristössään helposti huomatuksi, ja laajoissa valkoisissa seinäpinnoissa olisi potentiaalia seinämaalaukselle. Kunnalle esitetäänkin, että se selvittäisi muraalin hankkimista. Muualta on nähty esimerkkejä, että muraalilla voidaan antaa rakennukselle luonnetta, kertoa tarinoita ja mainostaakin erilaisia asioita. Ryhmä arvelee, että maalauksella voisi olla myös seinien tuhrimista estävä vaikutus.