Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Moisiokodin tulevaisuus veti mukaan kuntapolitiikkaan – Laiho-Hongisto harmittelee rajua Akseli-kritiikkiä

Nousiaislaisella Anne Laiho-Hongistolla oli yksi syy ylitse muiden, kun hän lähti ehdokkaaksi viime kuntavaaleissa. Puolueisiin sitoutumaton Laiho-Hongisto nousi vasemmistoliiton listan varasijalta valtuustoon heti vaalikauden alkumetreillä. – Lähdin kunnallispolitiikkaan siksi, että vastustin ja vastustan edelleen Moisiokodin myyntiä yksityiselle. Moisiota ei saa yksityistää, Laiho-Hongisto sanoo. Perusturvakuntayhtymä Akselin hallitus päätti elokuun lopulla lakkauttaa kaksi Moisiokodin osastoa, koska Nousiaisten kunnalla ei ollut halua ryhtyä niiden remontoimiseen. – Moisiokodista tulee vielä vääntöä. Olen vanhustenhuollon yksityistämistä vastaan, koska siinä on kyse rahastuksesta. Sama pätee tehostettuun palveluasumiseen, joka tulee asukkaalle kalliiksi. Laitoshoidossa esimerkiksi lääkkeet kuuluvat hoitomaksuun, mutta palveluasumisessa ne maksavat asukkaalle ja yhteiskunnalle enemmän. Laiho-Hongisto ei ole täysin samaa mieltä nykyajan laitospaikkojen vähentämisvimmasta. – Jos makaa petipotilaana ja katselee kattoon, niin yhteisessä huoneessa olisi sentään puhekaveri. Säästöistä puhutaan, mutta jostakin rahat tulevat. Laiho-Hongiston mukaan Nousiaisissa on monien muiden kuntien tavoin tehty virhe siinä, ettei kiinteistön ylläpidosta ole huolehdittu. Tämä näkyy nyt muun muassa Moisiokodissa. – Jos ryhtyisin haaveilemaan, niin Moisiokotia remontoitaisiin mahdollisuuksien mukaan, purettaisiin osat, joita ei kannata korjata ja tilalle rakennettaisiin uusi lisäosa. Laiho-Hongisto istuu Akselin yhtymähallituksessa. Hän on harmissaan jäsenkuntien jatkuvasta ja ajoittain kärkevästä Akseli-kritiikistä. – Se on osittain turhaa, sillä suurin osa määrärahaylityksistä johtuu lakisääteisistä tehtävistä. Yhteistyötä olisi tehostettava niin, että kunnat vetäisivät enemmän yhtä köyttä. Akseli on yksi yhteinen alue. Vajaan neljän vuoden perusteella Anne Laiho-Hongisto arvioi Nousiaisten valtuustotyöskentelyä. – Aiemmin oli varmaankin kiva tehdä päätöksiä, kun oli rahaa. Valitettavasti ajat ovat muuttuneet ja nyt on ollut pakko tehdä kipeitä päätöksiä. Enää ei juustohöylätapa riitä ja tuntuu kuin kaikille ei tilanne olisi ihan avautunut. Itsellenikin tilanne avautui vasta noin vuoden kulututtua, kun oli ehtinyt tutustua kokonaiseen vuodenkiertoon. Valtuustotyö on kuitenkin ollut mielenkiintoista. Se on ollut tärkeää, että olen sitoutumattomana saanut vapaat kädet toimia omaa mielipidettä käyttämällä, Laiho-Hongisto toteaa. Laiho-Hongisto muutti Nousiaisiin vuonna 2001, mutta hän työskenteli jo 1990-luvun alussa paikkakunnan apteekissa. – Apteekki oli aitiopaikka seurata Nousiaisten asioita. Päätöksentekoon on varmaankin vaikuttanut se, että keskusta on menettänyt valta-asemaansa. Nykyinen riitaisuus johtuu osittain siitä, että kun kipeitä päätöksiä on siirretty, niin nyt niitä on pakko tehdä. Paikallispolitiikan kiemuroista käytävää värikästä some-keskustelua Laiho-Hongisto ei viitsi lainkaan seurata. Vaalikauden kiperin aihe Nousiaisissa on eittämättä ollut Paijulan koulukiista. Alakoulu on jo lakkautettu, mutta Paijulan kiinteistö toimii ainakin tämän lukuvuoden ajan yhtenäiskoulun väistötilana. – Olen itse ollut aikoinani pienessä kyläkoulussa, joten ymmärrän hyvin niitä, jotka halusivat säilyttää Paijulan koulun. Raha kuitenkin ratkaisi, sillä jostakin pitää säästöjä saada. Valpperiin oli hyvä saada uusi koulu, koska sieltä ja aina Saksalan perukoilta saakka olisi tullut liian pitkiä koulumatkoja Kirkonpiirin koululle, Laiho-Hongisto perustelee. Yhtenäiskouluratkaisua Laiho-Hongisto pitää hyvänä. – Oppilaat ensimmäisestä kuudenteen luokkaan saavat hyötyä aineopettajien opetuksesta. Jos ryhtyy lokeroimaan Anne Laiho-Hongistoa, niin määritelmä voisi olla tällainen: kolme neljäsosaa karjalainen, äidinkielenään ruotsia puhuva nousiaislainen sitoutumaton vasemmistoliittolainen. – Jo seitsemän vuotta sitten minua kosiskeltiin keskustan ja perussuomalaisten listoille, mutta en lähtenyt. Henkilökohtaisten syiden vuoksi en ole vielä päättänyt, olenko mukana ensi kevään vaaleissa, Laiho-Hongisto sanoo. Nousiaisissa on jo pohdittu, pitäisikö valtuutettujen määrää vähentää 27:stä 17:ään. – Kyllä pitäisi, sillä tästäkin syntyisi pientä säästöä. Laiho-Hongisto ei ryhdy veikkaamaan, kuinka pitkään tiukkaan taloustilanteeseen ajautunut Nousiaisten kunta säilyy itsenäisenä. – Tällä pelillä itsenäisyys menee, jollei yhteistyötä löydy yli puoluerajojen. Vakan juttusarja esittelee alueen ensimmäisen kauden valtuutettuja.